Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kreikkakin hakee pelastajaa Kiinasta

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 29.1.2010 10:00

Syvässä talousahdingossa pyristelevä Kreikka on pyytänyt Kiinasta lainaa, mutta Kiina on torjunut lähentely-yritykset.

Kreikka tarvitsee tänä vuonna 54 miljardia euroa eli 75 miljardia dollaria uutta lainaa. Brittiläinen talouslehti Financial Times kertoi keskiviikkona, että maan hallitus olisi tarjonnut Kiinalle merkittäväksi jopa 25 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainaa amerikkalaisen investointipankin Goldman Sachsin välityksellä.

Torstaina Kreikka kiisti antaneensa Goldman Sachsille tällaisen tehtävän. Konkurssipesää selvittelevän valtiovarainministeri Georgios Papaconstantinoun mukaan hallitus yrittää koota Kiinasta ja muualta Aasiasta noin 10 miljardin dollarin paketin.

Mutta sekin voi tuottaa vaikeuksia. Kiinalaisella rahalla on tällä hetkellä kysyntää ympäri maailman, kun valtiot hakevat pääomia elvytyspaketteihinsa.

Kiina on kerännyt holveihinsa maailman suurimmat valuuttavarannot, joiden arvo nousee jo 2 400 miljardiin dollariin eli 1 700 miljardiin euroon. Kiina on rahoittanut vuosia Yhdysvaltojen alijäämää, mutta se yrittää nyt monipuolistaa sijoitussalkkuaan vähentämällä amerikkalaisten velkapapereiden osuutta.

Monen muunkin maan edustajat, myös suomalaiset ovat käyneet kiinalaisten rahoittajien kukkarolla.

Valtiokonttori järjesti viimeksi 20. tammikuuta valtion lainan huutokaupan. Suomi on yhä hyvässä maineessa ja se saa markkinoilta rahaa halvemmalla kuin Kreikka. Tällä kertaa tarjouksia tuli 2,5 miljardia euroa, joista hyväksyttiin noin miljardi.

Kreikan julkisen talouden vaje on selvästi suurempi kuin Suomen. Se nousee lähes 13 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se saisi nousta EU rahaliiton sääntöjen mukaan korkeintaan kolmeen prosenttiin.

Kreikan julkinen velka on paisunut jo 113 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja sen uskotaan nousevan 135 prosenttiin.

Myös Britannian, Irlannin ja Portugalin vajeet kasvavat kiihtyvää vauhtia, mutta Kreikka on menettänyt uskottavuutensa sijoittajien silmissä, koska se huijasi itsensä euroalueeseen vuonna 2001 väärentämällä tilastoja. Valtiovarainministeri Papaconstantinoukin on joutunut myöntämään, että kaikkein vakavin vaje on luottamusvaje.

Kreikka vakuuttaa selviytyvänsä vaikeuksistaan, jotta sen ei tarvitsisi turvautua Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tai EU:n hätäapuun. Hallitus on laatinut budjettivajeen leikkaamiseksi kolmivuotisen ohjelman, joka menee EU:n valtiovarainministereiden käsittelyyn ensi kuussa.

Kreikka on saanut vielä markkinoilta rahaa, mutta se joutuu maksamaan huomattavan korkeaa korkoa. Kreikan ja Saksan valtioiden viitelainojen korkoero on kasvanut suuremmaksi kuin kertaakaan sen jälkeen, kun Kreikka liittyi euroalueeseen.

Kreikan uskottavuus on koetuksella seuraavan kerran ensi kuussa jolloin se aikoo laskea liikkeelle uuden kymmenvuotisen joukkovelkakirjalainan.

Kreikan ongelmat syövät koko euroalueen uskottavuutta ja horjuttavat euron arvoa. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi torstaina ymmärtää, että tiukan paikan tullen EU tulee ahdinkoon joutuneen jäsenmaansa tueksi.

Hän ei kuitenkaan määritellyt, minkälaisesta avusta olisi kysymys.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt