Kreikka ajaa EU:ta kohti yhteistä talouspolitiikkaa
Kreikan velkakriisi on osoittautumassa Euroopan keskuspankin ja euron 11-vuotisen historian kovimmaksi testiksi.
Euroopan rahaliitto syntyi tammikuussa 1999, kun euro otettiin käyttöön tilivaluuttana. Kreikka liittyyi euroalueeseen 2001, ja seuraavana vuonna eurosta tuli oikea valuutta seteleineen ja kolikoineen.
Kreikan velkakriisin kärjistyessä Britannia ja Tanska ovat riemuinneet tehneensä oikean ratkaisun pitäytyessään punnissa ja kruunuissa. Niiden talouspoliittinen liikkumavara on nyt suurempi, vaikka nekin kärsivät maailmantalouden taantumasta.
Kreikka on puolestaan syyttänyt EU:ta arkailusta ja hidastelusta. Pääministeri George Papandreoun mukaan EU:n viivyttely ja eri maiden ristiriitaiset kannanotot ovat pahentaneet tilannetta, vaikka Kreikka onkin saanut periaatteellista tukea.
Euroalueen perustajiin kuuluva Saksan keskuspankin entinen johtaja Otmar Issing korosti viime viikolla talouslehti Financial Timesissa, että Kreikan pelastaminen ajaisi euroalueen turmioon. Hänen mukaansa muutkin vaatisivat EU:ta apuun rikottuaan karkeasti rahaliiton sääntöjä.
Issing muistutti, että euroalueesta tehtiin tietoisesti talousliitto eikä poliittinen liitto. Euromaille perustettiin yhteinen keskuspankki, mutta verotus pidettiin jäsenmaiden omissa käsissä.
Kukin jäsenmaa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa ja julkisen taloutensa, eikä EKP:llä tai EU:lla ole siihen nokan koputtamista, jos velka pysyy sovituissa rajoissa.
Issingin mukaan kysymys on nyt siitä, voiko rahaliitto pysyä pystyssä muuttumatta tiukaksi poliittiseksi unioniksi. Hän toivoo, että voi. Mutta se edellyttää, että Kreikan ongelmat voidaan ratkaista nykyisen järjestelmän puitteissa.
Issing ja monet muut saksalaiset pelkäävät, että Kreikan holtiton taloudenpito romuttaa euron arvon, jos kriisi vetää mukaansa Italian, Espanjan ja Portugalin, jolla on lähes yhtä pahoja ongelmia taloutensa kanssa.
Krugman: Eliitti katsokoon peiliin
Saksalaiset tottuivat D-markan aikoina vakaaseen valuuttaan ja peräti 55 prosenttia heistä vastusti rahaliittoa. Nyt saksalaisten olisi kuitenkin syytä katsoa peiliin, sillä euroa uhkaavat muutkin asiat kuin Kreikka, joka on loppujen lopuksi pikkutekijä eurotalouden kannalta.
Nobel-palkittu amerikkalainen taloustieteilijä Paul Krugman syyttää tilanteesta Euroopan poliittista eliittiä, joka pakotti ylimielisesti keskeiset EU-maat rahaliittoon, vaikka Eurooppa ei ollut siihen valmis.
Krugman muistuttaa, että esimerkiksi Espanjan talous oli varsin hyvässä kuosissa vielä pari vuotta sitten.
Espanjan ulkomainen velka oli eurooppalaisittain varsin matala – vain 43 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Saksan velkataakka kohosi tuolloin 66 prosenttiin. Espanjan budjetti oli ylijäämäinen ja sen pankkeja valvottiin huolellisesti.
Mutta sitten asuntobuumi iski aurinkorannikolle. Espanjaan alkoi virrata halpaa lainarahaa muualta Euroopasta, erityisesti Saksasta. Talouskasvu kiihtyi, samoin inflaatio. Kustannustaso kohosi, ja Espanja menetti kilpailukykynsä. Lopulta kupla puhkesi tuhoisin seurauksin.
Jos Espanjalla olisi käytössään peseta, se selviytyisi Krugmanin mukaan kriisistä nopeasti devalvoimalla valuuttansa esimerkiksi 20 prosentilla. Mutta Espanjalla on euro, joten se joutuu kärvistelemään vielä pitkään talouskriisin ja kasvavan työttömyyden kourissa.
Rahaliittoa ei ryhdytä purkamaan Kreikan takia. Sen vuoksi EU:n on muututtava poliittiseksi unioniksi, kuten Yhdysvallat, Krugman kirjoittaa. Silloin Espanjan ja Kreikan ongelmat voitaisiin ratkaista paljon helpommin.
Yksittäiset maat Kreikan avuksi
Tällaista ratkaisua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Poliitikkojen näyttää olevan mahdotonta luoda rahoitusalalle edes yhtenäisiä sääntöjä ja valvontajärjestelmiä, koska he joutuisivat puuttumaan jäsenmaiden itsenäiseen päätösvaltaan.
Todennäköisesti EU takaa jollakin tavoin Kreikan maksukyvyn, koska saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla on Kreikasta yhteensä yli sadan miljardin euron saatavat.
Saksalainen viikkolehti Der Spiegel väitti viikonloppuna, että Saksa valmistelisi Kreikalle 20-25 miljardin euron lainaa ja takuita. Sekä Saksan hallitus että EU:n edustajat kiistivät tiedon.
Euroopan keskuspankin neuvoston italialaisjäsen Lorenzo Bini Smaghi sanoi kuitenkin myöhemmin, että yksittäiset euromaat joutuvat tukemaan Kreikkaa. Hänen mukaansa tarvittava rahasumma on selvästi Der Spiegelin kertomaa pienempi.