Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kreikan veloista joudutaan antamaan ehkä puolet anteeksi

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 3.10.2011 06:31

symbolikuva kreikkalaisista raunioista

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kiirehtii Euroopalta ja Yhdysvalloilta nopeita päätöksiä maailman velkakriisin ratkaisemiseksi. Hän tähdentää, etteivät IMF:n rahkeet riitä, jos taloustilanne heikkenee edelleen.

Lagarde on oikeassa. Suunnitelmia on jo nyt vaikka muille jakaa, mutta toimeenpano ontuu.

Kreikka on ajautumassa hyvää vauhtia maksukyvyttömäksi. Seuraava suuri valtionlaina erääntyy joulukuussa, mutta Kreikan hallitus ei pysty parin viikon päästä huolehtimaan enää palkoista, eläkkeistä ja muista julkisen sektorin menoista, ellei se saa lisää rahaa.

Asiaa puidaan taas maanantaina 3. lokakuuta, kun EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgiin. Samat ministerit pohtivat tilannetta pari viikkoa sitten Puolan Wroclavissa, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

Kreikka voisi saada seuraavan, kahdeksan miljardin euron maksueränsä 14. lokakuuta, jos Luxemburgissa syntyy sovinto. Rahat olisivat osa toukokuussa 2010 paniikkitunnelmissa hyväksyttyä ensimmäistä 110 miljardin euron tukipakettia. Kreikka sitoutui silloin ankaraan vyönkiristysohjelmaan, jota ei ole kuitenkaan pantu täysimittaisesti toimeen.

Heinäkuussa eurojohtajat sopivat toisesta 109 miljardin euron lainaohjelmasta, jonka lopullista hyväksymistä ovat viivyttäneet Suomen vaatimat vakuudet. Tukipaketti on IMF:n ja euromaiden yhteinen – valtaosa on määrä rahoittaa Euroopan väliaikaisen kriisirahaston eli rahoitusvakausvälineen kautta.

Lisää vastuita?

Valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vakuuttaa, että Kreikka täyttää ehdot ja suoriutuu veloistaan. Hänen mukaansa Kreikan talous kääntyy ylijäämäiseksi jo ensi vuonna, jos valtionvelan hoitomaksuja ei lasketa mukaan.

Markkinoilla ei uskota Venizelosin puheita. Kreikan pitäisi toteuttaa pikavauhtia valtavia uudistuksia, joita kansalaiset eivät hyväksy.

Kreikka on syvässä lamassa. Työttömyys on kohonnut 16 prosenttiin, ja suuri osa Ateenan kaupoista on jo sulkenut ovensa. Ihmiset eivät selviydy laskuistaan, joten he eivät pysty maksamaan myöskään uutta, keskimäärin tuhannen euron kiinteistöveroa, jolla hallitus yrittää kerätä kaksi miljardia euroa budjetin tilkkeeksi.

IMF:stä tihkuneiden tietojen mukaan suunnitteilla on massiivinen velkajärjestely, jossa Kreikan 340 miljardin euron valtionvelka leikataan puoleen. Vertailun vuoksi Argentiinan velka oli noin 60 miljardia euroa, kun se ajautui velkasaneeraukseen vuonna 2001. Venäjällä oli ruplakriisin aikoihin 1998 velkaa 57 miljardia euroa. Summien hahmottamista helpottaa, kun niitä vertaa Suomen valtion budjettiin, jonka loppusumma nousee 52,3 miljardiin euroon.

IMF haluaisi, että EU:n väliaikaisen kriisirahaston pääomat nelinkertaistettaisiin nykyisestä 440 miljardista eurosta jopa 2 000 miljardiin euroon. Se ei ole helppoa. Useimmat euromaat vastustavat vastuidensa kasvattamista.

Saksa ehdottaa, että väliaikaisen kriisirahaston korvaava pysyvä kriisirahasto eli Euroopan vakausmekanismi aloittaisi jo ensi kesänä, eikä 2013, kuten aiemmin sovittiin.

Se sopisi Suomelle, koska puheet erillisistä vakuuksista voitaisiin lopettaa. Pysyvän kriisirahaston sääntöjen mukaan valtiot saavat velkasaneerauksessa ensin omansa pois, joten sijoittajien vastuu kasvaa.

Rahaston aikaistaminen on teknisesti mahdollista, jos poliittista tahtoa löytyy. Mutta löytyykö sitä?

Kuvitus Janne Tervamäki

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

” Valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vakuuttaa, että Kreikka täyttää ehdot ja suoriutuu veloistaan. Hänen mukaansa Kreikan talous kääntyy ylijäämäiseksi jo ensi vuonna, jos valtionvelan hoitomaksuja ei lasketa mukaan. ”

On jopa Jürkille helppoa olla ylijäämäinen tienaaja jos laskuja ei lasketa.

Viimeiinkin alkaatapahtua. Pankeilla on vara leikkauksiin kun ovat saaneet nauttia vuosikausia muhkeista koroista. veronmaksajille on koitunut vain kuluja.

Soini on ollut koko ajan oikeassa Kreikan ja muiden EU konkurssipesien suhteen. Kokoomus-rkp:llä on ollut jonkinlainen maaninen tahto työntää hyvää veronmaksajien rahaa tuonne turhuuden rovioon.

Kreikan veloista joudutaan antamaan anteeksi enemmän kuin puolet, ehkä jopa 75 %.
Saksankaan rahat eivät pelastamaan kaikkia euro-ongelmamaita. Peli pitää viheltää heti poikki ja Merkel sekä Sarkozy siirtää vaihtopenkille. He tekivät kohtalokkaan virheen viime vuoden toukokuussa kun lähtivät tälle bail-out tielle ja veivät meidänkin eurointoilija KaKot mukaan.

Aivan perusteetonta optimismia: vaikka puolet Kreikan valtionvelasta pyyhittäisiin pois, olisi jäljelle jäävän korkotaakka mahdotonta kantaa ilman ulkopuolisten (eli EU-veronmaksajien) tukitoimia.
2/3 velkaleikkaus on realistinen minimitaso. Suomen veronmaksajat kärsivät joka tapaksessa miljarditappiot. Kiitos Jykä-6.

Euroa rakennettaessa nimenomaan yksiselitteisesti päätettiin, että kukin maa vastaa vain omista veloistaan. Kuka näille on luvan antanut paasata kansallista rahaa kankkulan kaivoon?

Itäinen hirmudiktaattori pari sukupolvea sitten sanoi, että yhden ihmisen surmaaminen tietää murhasyytettä, mutta miljoonan tapattaminen kohottaa kansallissankariksi.
Onko niin, että kymppitonnin kähveltäminen johtaa linnaan, mutta tälle omavaltaiselle miljardien haaskaamiselle ei kukaan mahda mitään?

Nyt on hyvä hetki muistaa lähestyvät presidentin vaalit. Haluammeko todella pankkirin presidentiksemme? Kannattaa lukea analyysi aiheesta täältä:
http://sites.google.com/site/presidentinvaali/

Oletko nyt ihan varma, ”Pankkivalvontavirasto”, että tämä on oikea foorumi harrastaa vasemmistolaista presidentinvaalipolitiikkaa?

Kreikka on nyt niin syvällä suossa, että sillä ei ole enää paljoa menetettävää. Lainoistaan se ei pysty koskaan maksamaan puoliakaan takaisin, korkeintaan neljänneksen.

Esitänpä valistuneen arvauksen, että pikapuoliin Kreikka päättää nollata kaikki velkansa! Sijoittajariski realisoituu ja kaikki suuttuvat hirveästi. Mutta annas olla – muutaman vuoden päästä Kreikalla on jo toinen tai kolmas uusi hallitus ja kasvava kansantalous. Luottoa alkaa taas saamaan ja uusi kierros voi alkaa!

Näitä luetaan juuri nyt