Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kreikan veloista joudutaan antamaan ehkä puolet anteeksi

Blogit Nurkanvaltaaja 3.10.2011 06:31
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

symbolikuva kreikkalaisista raunioista

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kiirehtii Euroopalta ja Yhdysvalloilta nopeita päätöksiä maailman velkakriisin ratkaisemiseksi. Hän tähdentää, etteivät IMF:n rahkeet riitä, jos taloustilanne heikkenee edelleen.

Lagarde on oikeassa. Suunnitelmia on jo nyt vaikka muille jakaa, mutta toimeenpano ontuu.

Kreikka on ajautumassa hyvää vauhtia maksukyvyttömäksi. Seuraava suuri valtionlaina erääntyy joulukuussa, mutta Kreikan hallitus ei pysty parin viikon päästä huolehtimaan enää palkoista, eläkkeistä ja muista julkisen sektorin menoista, ellei se saa lisää rahaa.

Asiaa puidaan taas maanantaina 3. lokakuuta, kun EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgiin. Samat ministerit pohtivat tilannetta pari viikkoa sitten Puolan Wroclavissa, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

Kreikka voisi saada seuraavan, kahdeksan miljardin euron maksueränsä 14. lokakuuta, jos Luxemburgissa syntyy sovinto. Rahat olisivat osa toukokuussa 2010 paniikkitunnelmissa hyväksyttyä ensimmäistä 110 miljardin euron tukipakettia. Kreikka sitoutui silloin ankaraan vyönkiristysohjelmaan, jota ei ole kuitenkaan pantu täysimittaisesti toimeen.

Heinäkuussa eurojohtajat sopivat toisesta 109 miljardin euron lainaohjelmasta, jonka lopullista hyväksymistä ovat viivyttäneet Suomen vaatimat vakuudet. Tukipaketti on IMF:n ja euromaiden yhteinen – valtaosa on määrä rahoittaa Euroopan väliaikaisen kriisirahaston eli rahoitusvakausvälineen kautta.

Lisää vastuita?

Valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vakuuttaa, että Kreikka täyttää ehdot ja suoriutuu veloistaan. Hänen mukaansa Kreikan talous kääntyy ylijäämäiseksi jo ensi vuonna, jos valtionvelan hoitomaksuja ei lasketa mukaan.

Markkinoilla ei uskota Venizelosin puheita. Kreikan pitäisi toteuttaa pikavauhtia valtavia uudistuksia, joita kansalaiset eivät hyväksy.

Kreikka on syvässä lamassa. Työttömyys on kohonnut 16 prosenttiin, ja suuri osa Ateenan kaupoista on jo sulkenut ovensa. Ihmiset eivät selviydy laskuistaan, joten he eivät pysty maksamaan myöskään uutta, keskimäärin tuhannen euron kiinteistöveroa, jolla hallitus yrittää kerätä kaksi miljardia euroa budjetin tilkkeeksi.

IMF:stä tihkuneiden tietojen mukaan suunnitteilla on massiivinen velkajärjestely, jossa Kreikan 340 miljardin euron valtionvelka leikataan puoleen. Vertailun vuoksi Argentiinan velka oli noin 60 miljardia euroa, kun se ajautui velkasaneeraukseen vuonna 2001. Venäjällä oli ruplakriisin aikoihin 1998 velkaa 57 miljardia euroa. Summien hahmottamista helpottaa, kun niitä vertaa Suomen valtion budjettiin, jonka loppusumma nousee 52,3 miljardiin euroon.

IMF haluaisi, että EU:n väliaikaisen kriisirahaston pääomat nelinkertaistettaisiin nykyisestä 440 miljardista eurosta jopa 2 000 miljardiin euroon. Se ei ole helppoa. Useimmat euromaat vastustavat vastuidensa kasvattamista.

Saksa ehdottaa, että väliaikaisen kriisirahaston korvaava pysyvä kriisirahasto eli Euroopan vakausmekanismi aloittaisi jo ensi kesänä, eikä 2013, kuten aiemmin sovittiin.

Se sopisi Suomelle, koska puheet erillisistä vakuuksista voitaisiin lopettaa. Pysyvän kriisirahaston sääntöjen mukaan valtiot saavat velkasaneerauksessa ensin omansa pois, joten sijoittajien vastuu kasvaa.

Rahaston aikaistaminen on teknisesti mahdollista, jos poliittista tahtoa löytyy. Mutta löytyykö sitä?

Kuvitus Janne Tervamäki

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.