Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kreikan velkajärjestely iskisi lujaa Saksan Landesbankeihin

Blogit Nurkanvaltaaja 20.6.2011 06:30
Markku Hurmeranta

LandesbankSaksalla on aivan erityinen syy olla huolissaan Kreikasta. Jos Kreikka ajautuisi vastoin eurouskovaisten vakuutteluja velkajärjestelyyn, olisivat Saksan alueelliset Landesbankit hätää kärsimässä.

Landesbankit ovat nukkuneet ruususen unta valtion vakuudet tyynyn alla, eivätkä ne selviäisi rytäkästä ilman mittavaa pääomittamista. Toki Saksan valtio varmasti vastaisi niiden vastuista siinä tapauksessa, mutta kalliiksi se tulisi. Ja nykyhallitukselle poliittisesti vieläkin kalliimmaksi.

Landesbankit ovat saksalainen erikoisuus. Rahalaitoksina ne ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, jotka osavaltio-omisteisina ovat olleet paremmassa asemassa kuin markkinaehtoisesti toimineet kilpailijansa. Riskejä on myös otettu sen mukaisesti.

EU:n kilpailupolitiikka lopetti Landesbankien erityisaseman tosin parisen vuotta sitten, mutta valtion takausten turvin tehtyä bisnestä on Landesbankien piikissä vielä paljon. Rahoitusoperaatioilla kun on pitkät hännät.

Landesbankeja on alettu muuntaa yhtiömuotoisiksi pankeiksi, mutta prosessi ei ole vielä päässyt alkua pitemmälle. Omistuksellisesti Landesbankit ovat vaikeasti hahmotettavissa, sillä niiden välillä on paljon ristiinomistusta. Tätä on viime vuosina lisännyt se, että joitakin vaikeuksiin joutuneita pikkupankkeja on pelastettu suurempien siipien suojiin.

Landesbankeista kannattavimpia ovat Helaba ja HSH NordBank, kun taas esimerkiksi WestLB:tä luonnehditaan saksalaisanalyytikkopiireissä pohjattomaksi kaivoksi. Sillä on myös melko mittavia Kreikka-vastuita.

Saneerausta odotellessa

Saksassa pankkisektoria ei ole vielä saneerattu samalla tavalla kuin monissa muissa kilpailijamaissa. Talousmahdin kotimarkkina on ollut siksi vahva, että se on elättänyt rönsyisemmänkin pankkibisneksen.

Pankkimaailman rakenteen onkin väitetty vaikuttaneen siihen, että Saksa on pyrkinyt jarruttelemaan pankkien vakavaraisuusvaatimusten koventamista. Saksan käyttäytymistä esimerkiksi niin sanotuissa Basel III -sopimusneuvotteluissa on luonnehdittu diplomaattisesti ilmaistuna vähemmän rakentavaksi.

Markkinaosuudeltaan merkittävien Landesbankien alkuperäinen toiminta-ajatus on keskittynyt paikallisuuteen. Sitä korostaa vielä se, että eräät Landesbankit toimivat myös paikallisten säästöpankkien ”keskuspankkeina”.

Sittemmin kasvua on lähdetty hakemaan ulkomailta, koska kotimaan lainakysyntä on hiipunut muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Aina ei asiakkaiksi ole osunut ihan parasta A-ryhmää. Eri Landesbankien nimet ovat vilahdelleet islantilaispankkien, yhdysvaltalaisen sub-prime -kriisin ja kreikkalaisten valtionpapereiden yhteydessä. Toki näiltä osin ei pidä osoitella sormella pelkästään Landesbankeja. Kyllä edellä mainittuihin kohteisiin ovat investoineet muutkin saksalaispankit.

Landesbankien alhaiset pääomatasot on kuitenkin syytä pitää mielessä, kun seuraavan kerran kuuntelee liittokansleri Angela Merkelin lausuntoja EU-maiden vakausvälineiden tarpeellisuudesta.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.