Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kreikan velkajärjestely iskisi lujaa Saksan Landesbankeihin

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 20.6.2011 06:30

LandesbankSaksalla on aivan erityinen syy olla huolissaan Kreikasta. Jos Kreikka ajautuisi vastoin eurouskovaisten vakuutteluja velkajärjestelyyn, olisivat Saksan alueelliset Landesbankit hätää kärsimässä.

Landesbankit ovat nukkuneet ruususen unta valtion vakuudet tyynyn alla, eivätkä ne selviäisi rytäkästä ilman mittavaa pääomittamista. Toki Saksan valtio varmasti vastaisi niiden vastuista siinä tapauksessa, mutta kalliiksi se tulisi. Ja nykyhallitukselle poliittisesti vieläkin kalliimmaksi.

Landesbankit ovat saksalainen erikoisuus. Rahalaitoksina ne ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, jotka osavaltio-omisteisina ovat olleet paremmassa asemassa kuin markkinaehtoisesti toimineet kilpailijansa. Riskejä on myös otettu sen mukaisesti.

EU:n kilpailupolitiikka lopetti Landesbankien erityisaseman tosin parisen vuotta sitten, mutta valtion takausten turvin tehtyä bisnestä on Landesbankien piikissä vielä paljon. Rahoitusoperaatioilla kun on pitkät hännät.

Landesbankeja on alettu muuntaa yhtiömuotoisiksi pankeiksi, mutta prosessi ei ole vielä päässyt alkua pitemmälle. Omistuksellisesti Landesbankit ovat vaikeasti hahmotettavissa, sillä niiden välillä on paljon ristiinomistusta. Tätä on viime vuosina lisännyt se, että joitakin vaikeuksiin joutuneita pikkupankkeja on pelastettu suurempien siipien suojiin.

Landesbankeista kannattavimpia ovat Helaba ja HSH NordBank, kun taas esimerkiksi WestLB:tä luonnehditaan saksalaisanalyytikkopiireissä pohjattomaksi kaivoksi. Sillä on myös melko mittavia Kreikka-vastuita.

Saneerausta odotellessa

Saksassa pankkisektoria ei ole vielä saneerattu samalla tavalla kuin monissa muissa kilpailijamaissa. Talousmahdin kotimarkkina on ollut siksi vahva, että se on elättänyt rönsyisemmänkin pankkibisneksen.

Pankkimaailman rakenteen onkin väitetty vaikuttaneen siihen, että Saksa on pyrkinyt jarruttelemaan pankkien vakavaraisuusvaatimusten koventamista. Saksan käyttäytymistä esimerkiksi niin sanotuissa Basel III -sopimusneuvotteluissa on luonnehdittu diplomaattisesti ilmaistuna vähemmän rakentavaksi.

Markkinaosuudeltaan merkittävien Landesbankien alkuperäinen toiminta-ajatus on keskittynyt paikallisuuteen. Sitä korostaa vielä se, että eräät Landesbankit toimivat myös paikallisten säästöpankkien ”keskuspankkeina”.

Sittemmin kasvua on lähdetty hakemaan ulkomailta, koska kotimaan lainakysyntä on hiipunut muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Aina ei asiakkaiksi ole osunut ihan parasta A-ryhmää. Eri Landesbankien nimet ovat vilahdelleet islantilaispankkien, yhdysvaltalaisen sub-prime -kriisin ja kreikkalaisten valtionpapereiden yhteydessä. Toki näiltä osin ei pidä osoitella sormella pelkästään Landesbankeja. Kyllä edellä mainittuihin kohteisiin ovat investoineet muutkin saksalaispankit.

Landesbankien alhaiset pääomatasot on kuitenkin syytä pitää mielessä, kun seuraavan kerran kuuntelee liittokansleri Angela Merkelin lausuntoja EU-maiden vakausvälineiden tarpeellisuudesta.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Vielä kalliimmaksi Saksalle käy se, että sen rahoilla pelastetaan landesbankkien lisäksi Ranskan ja Britanniankin pankit.

Olen ollut joskus pankin tilintarkastajanakin, mutta silti en koskaan ole ymmärtänyt miksi pankki saa antaa lainaa kunnille ja valtioille! – Miten Markun kovasti verotetut tulot ja täysvakuudelliset lainat voivat olla samalla markkinalla hakemassa hintaa esim. Ilmarisen veroluotoisesti kerätyn eläkerahan ja Suomen valtion täysvakuudettoman lainan kanssa? – Kuitenkaan se pankki ei voi panna sitä Suomen valtiota myyntiin sen ollessa vararikossa joskus 4-5 v:n kuluttua. Kuitenkin Markun asunnon se voi panna myyntiin, jos Markun businekset menisivät nurin. – Eiväthän ne rahat/lainat ole mitenkään keskenään yhteismitallisia! – Jos pankeilta kiellettäisiin kokonaan yhteiskuntien ja kuntien rahoittaminen, ei tuommoisia Kreikkoja syntyisi lainkaan! – Mutta vielä huolestuttavampaa on, että sillä samalla markkinalla ovat myös Kommunisti Kiinan rahat, rikollinen raha, verot, kirkollisverot, ”toivotaan toivotaan” huijausjohdannaiset jne. – Tämähän ohjaa rahat ihan vääriin paikkoihin. – Jollei markkinaa eriytetä yhteismitallisiin osioihin, käy niin, että10-20 v:n kuluttua maailman kaikki varallisuus on kiinaölaisten käsissä!
– Hollannissa on ( ainakin oli), muutama vuosi sitten laki, joka kielsi pankkeja rahoittamasta yhteiskuntia ja kuntia. – Sitä vartenhan ovat kansalliset keskuspankit ja EKP:t, ja samaan porukkaan pitäisi panna myös eläkevakuutusyhtiöt ja häätää ne myös pois pörsseistä!

Erkki Väinämölle: Kelle pankit antaisivat lainoja elleivät kunnille ja valtioille? Yksityiset lainanottajat menevät usein konkurssiiin. Muutin ajoissa Thaimaahan ennen Euroopan kollapsia.

Hei Epikuros. – Pankit voisivat lainoittaa vaikkapa niitä ”Kasvuyrityksiä” tai vaikkapa naapurin Pekan ja Liisan omakotitaloa!

Ranskalaisten pankkien saatavat Kreikan valtiolta ovat noin 92 miljardia euroa eli lähes 30 % Kreikan veloista ! Ne hakivat lähes ilmaista lamantorjunta rahoitusta EKP:lta ja tekivät jättituotot. Siksin EU:n diktaattori Sarkozy taivutti Merkelin hyväksymään euromaat päästämään ne pälkähästä ja näin tapahtui. Kun antaa pahalle pikkusomen, se vie koko käden. Vain Slovakialla oli järki päässä ja se kieltäytyi lainoittamasta Kreikkaa.

Katainen ja luokan opettaja Jutta ovat epäpäteviä tehtäviinsä, mutta näin demokratia toimii meillä.
Ja Soklin valtavan kaivosalueen norjalaisille lahjoittanut Häkämies palkittiin nyt siitä !

Näitä luetaan juuri nyt