Korot pysyvät matalalla, mutta asuntovelallisen korkoriski ei väisty

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
symbolikuva talouskäyristä

Asuntolaina hallitsee monen suomalaisen perheen elämää.

Suomalaisten asuntolainat nousevat 80 miljardiin euroon. 30 prosentilla suomalaisista on asuntovelkaa, ja sitä on jäljellä keskimäärin 82 000 euroa.

Finanssialan keskusliiton (FK) tutkimuksen mukaan uusista lainoista yli puolet nousee yli 100 000 euron ja melkein neljännes yli 150 000 euron. Uutta lainaa maksetaan takaisin keskimäärin 18 vuotta. Hoitomenot vievät käytettävissä olevista tuloista aimo osuuden – keskimäärin 28 prosenttia.

Summat ovat suuria ja laina-ajat pitkiä, joten kuviossa on paljon riskejä.

Korkoriski ei ole niistä vähäisin. Kolme neljästä asuntovelallisesta on sitonut koko lainansa vaihtuvaan korkoon, euriboriin tai primeen, jotka tanssivat Euroopan keskuspankin EKP:n päätösten, markkinoiden ja lainaa antaneen pankin tahdon mukana.

Jos viitekorko on esimerkiksi kolmen kuukauden euribor, se muuttuu kolmen kuukauden välein.

Viime vuodet markkinakorot ovat olleet pääosin ennätysmäisen alhaiset, mikä on ollut asuntovelalliselle siunaus. Suomen Pankki on kuitenkin pahanilman lintu, joka on aika ajoin muistuttanut vaihtuvan koron riskeistä ja suositellut kiinteitä korkoja.

Sitä on siitä arvosteltukin, sillä jos joku olisi sitonut asuntolainansa kiinteään korkoon esimerkiksi 2008, niin tähän mennessä hän olisi menettänyt aimo tukun rahaa.

Vain joka kymmenennen asuntovelallisen laina on kokonaan kiinteäkorkoinen, siis sidottu kolmeksi, viideksi tai joissakin tapauksissa jopa 10 vuodeksi.

Kahdeksan prosenttia on sitonut asuntolainansa osin vaihtuvaan, osin kiinteään korkoon. Tämä sekamalli on yleistynyt viime vuoden aikana.

Korkokatto taas on tapa varmistaa, ettei vaihtuva korko nouse yli sovitun rajan. Sitä käyttää euribor- ja primelainojen saajista jo 12 prosenttia.

Mitä tehdä nyt?

Velkakriisi tekee talousnäkymät epävarmoiksi. Asiantuntijat uskovat, että ohjauskorko pysyy matalana tai suorastaan laskee.

Esimerkiksi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) toimitusjohtaja Matti Inha perustelee arviotaan sillä, että talous ajautuu kohti uutta taantumaa. Hypo on asuntolainoihin erikoistunut luottolaitos.

Tilanne on muuttunut nopeasti. Vielä muutamia viikkoja sitten EKP oli koronnostolinjalla ja markkinakorot nousivat. Nyt 12 kuukauden euribor on laskenut jo kahden prosentin pintaan.

Toisaalta pankkien rahoitustilanne tiukkenee, joten asuntolainojen marginaalit nousevat.

Inhan mukaan korkotaso pysyy silti toistaiseksi edullisena Suomen asuntovelallisille.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka pitkään korot pysyvät matalina. Miten siis hallita korkoriskiä?

Ensinnäkin pitää tehdä stressitesti eli laskea, miten oma talous kestää korkojen nousun vaikkapa kuuteen prosenttiin.

Toiseksi velallisen pitää miettiä etukäteen sitä, miten saa minimoiduksi mahdollisen tulevan harmin tunteensa.

Jos ottaa vakuutuksen koronnousua vastaan ja sitoo vaikkapa puolet lainastaan kiinteään korkoon, mutta korot laskevatkin edelleen, menettää selvää rahaa. Se harmittaa.

Jos taas tuudittautuu siihen, että korot pysyvät alhaalla, mutta niin ei käykään, menee rahaa hukkaan. Sekin ottaa päähän.

Pitää vain valita, kumpaa harmia haluaa minimoida.

Kuvitus Janne Tervamäki