Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kilpailukykymme salaisuus: hotkiminen

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 21.5.2009 06:58

Iloitkaamme, Suomi, olemme maailman yhdeksänneksi kilpailukykyisin maa!

Ja jopa kuusi pykälää kilpailukykyisempi kuin viime vuonna.

Eilen julkistettiin IMD-kilpailukykyvertailu. Siitä saadaan joka vuosi raavittua ainakin keskikokoisia otsikoita. Vertailu on jostakin syystä noussut jonkinlaisen yleisesti hyväksytyn viisauden asemaan, vaikka kyse on yhden sveitsiläisen bisneskoulun (IMD:n) käsitys kilpailukyvystä ja sen mittaamisesta.

Tuore vertailu tulee epähuomiossa kyseenalaistaneeksi kilpailukykyvertailujen järkevyyden. Vertailun 329 kriteerin auringontarkan arvioinnin jälkeen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi julistettiin, tadaa, Yhdysvallat.

Niin, kuka voisikaan unohtaa Yhdysvaltain kilpailukykyistä autoteollisuutta? Saati sitten finanssialaa, jonka kilpailukyky tosin nykyään rakentuu veronmaksajilta kerättyjen tukimiljardien varaan.

No, ehkä Yhdysvaltain talous on todella kilpailukykyinen jostakin toisesta kohdasta.

Tulos alkoi ilmeisesti hävettää sveitsiläisiä itseäänkin, koska tänä vuonna IMD markkinoi näyttävästi kilpailukykymittarin rinnalla talouden kriisinkestokykyä vertailevaa rankingia. Siinä Yhdysvallat putoaakin sitten sijalle 28.

Kilpailukykytutkimusta vähemmälle huomiolle jäi toukokuussa ilmestynyt OECD:n selvitys, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman kärkeä ruokailunopeudessa. Tai oikeastaan vertailu kertoo, kuinka monta minuuttia eri maissa käytetään syömiseen päivittäin:

1. Meksiko 66 min
2. Kanada 69 min
3. USA 74 min
4. Suomi 81 min
5. Norja 82 min
…………….
17. Ranska 135 min

Taulukko löytyy kokonaisuudessaan keskeltä tätä suurehkoa pdf:ää, sivulta 11. Jos omaa Excelin, pelkkä syöntiaikataulukko täällä.

Ranskalaiset siis vätystelevät pöydässä joka päivä 54 minuuttia pitempään kuin suomalaiset. Se tekee lähes kaksi viikkoa ruokailuaikaa vuodessa. Ehkä kilpailukykymme salaisuus onkin lyhyet lounastauot?

Ei mikään ihme, että Ranska löytyy IMD:n kilpailukykyvertailun sijalta 28. Senkin laiskurit.

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

Tilastot ovat mielenkiintoisia ja niistä vedetyt johtopäätökset usein virheellisiä tai ainakin kiistanalaisia. Mitenkähän esim. tuo syömisaika on määritelty? Ranskalaiselle se on koko ruokapöydän ääressä vietetty aika ja suomalaiselle aika jonka suu mussuttaa. Vai onko?
Kilpailukyvynkin ennustaa osuvimmin jälkikäteen.

Hyviä pointteja Käyrärannalla. Itse olen joskus pohdiskellut, että minkähän mittaisia lounastaukoja muissa maissa pidetään, eritoten kouluissa? Jotenkin itselläni on sellainen mielikuva, että jossain päin maailmaa oppituntien ja luentojen välillä pidettävä ruokatauko on tunnin luokkaa.

Olisi mukavaa, että lounas olisi kiireetön, mutta omassa opinahjossani ruokailuaika kutistuu pahimmillaan kymmeneen minuuttiin, kun ruokalassa on jonoa ja taukoaikaa puoli tuntia. Usein skippaankin kouluruuan suosiolla ihan kokonaan, kun ei viitsisi hotkia ruokaansa kauhealla kiireellä.

Näitä luetaan juuri nyt