Kemianteollisuus menestyy viejänä ja tekee suuria investointeja

Kuvitus Janne Tervamäki.

Suomen viennin arvo supistui viime vuonna prosentin ja Euroopan taantuma haittaa suomalaista vientiä tänäkin vuonna. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti maaliskuussa, että markkinat alkavat elpyä ehkä vasta loppuvuonna 2013.

Kysymys ei ole vain suhdanteista, vaan Suomen viennillä on mennyt heikosti jo muutaman vuoden, ainakin jos sen menestystä verrataan huippuvuoteen 2008. Perussyy on kaikkien tiedossa: elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat.

Onneksi edes yksi toimiala juhlii. Kemianteollisuudesta tuli viime vuonna Suomen suurin vientiala ja sen osuus viennin arvosta nousi yli 23 prosentin. Kemian osuus viennin arvosta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lähtien.

Öljytuotteet tuovat tästä potista suunnilleen puolet. Muita suuria tuoteryhmiä ovat peruskemikaalit, lääkkeet ja muovituotteet.

Polttoaineiden jalostaja Neste Oil, lääkkeiden kehittäjä Orion, mäntyöljyn tekijä Forchem, kobolttikemikaalien valmistaja OMG Kokkola Chemicals, peruskemikaalien ja muovituotteiden tuottaja Borealis, kaasuyhtiö Woikoski.

Mitä yhteistä niillä on, paitsi se, että kaikki ovat erinomaisia esimerkkejä Suomen kemianteollisuudesta?

Kaikki ovat tehneet tai ovat parhaillaan tekemässä merkittäviä investointeja. Neste Oililla on meneillään 65 miljoonan euron investointi Porvoon Kilpilahteen. Kun laitos on valmis, biodieselinnovaatiostaan tunnettu yhtiö pystyy jalostamaan myös entistä enemmän bensiiniä. Investointeja ovat juuri tehneet tai tekemässä myös Forchem, OMG, Woikoski ja Borealis.

Vuonna 2012 kemianyritysten investoinnit nousivat yli 600 miljoonan euron. Kasvua oli kolmannes edellisvuodesta.

Suomen öljynjalostusteollisuus on Euroopan suurimpia, kun sitä verrataan bruttokansantuotteeseen. Suomessa sen bkt-osuus on kolme kertaa niin suuri kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Britanniassa. Selitys on juuri se, että Suomi vie öljyjalosteita.

Öljyriippuvuudessa on omat riskinsä, joista tällä viikolla varoitti Kauppalehti.

”Ennen hirveää innostumista kemianteollisuuden kasvusta kannattaa vilkaista toimialan rakennetta.” Lehden pääkirjoitus muistutti, että öljytuotteiden hinnat heilahtelevat maailmanmarkkinoiden mukana. Sitä paitsi öljynjalostus perustuu suurelta osin venäläiseen raaka-aineeseen.

Tämä pitää paikkansa. Toisaalta oma öljyjalostus on Suomelle tärkeä seikka huoltovarmuuden kannalta. Samaa tarkoitusta palvelee myös se, että on Suomen lipun alla purjehtivia tankkereita. Voi myös sanoa, että Suomessa tuskin olisi petrokemian teollisuutta, ellei meillä olisi omaa öljynjalostusta.

Lisäksi oma öljynjalostusteollisuus auttaa myös tasapainottamaan öljykaupan tasetta. Etlan projektijohtaja Timo Nikinmaa on laskenut, että ilman öljytuotteiden vientiä Suomen kauppataseen ylijäämä olisi vuosina 2001-2008 ollut enimmillään jopa 2,5 miljardia toteutunutta pienempi. Ja ilman sitä kauppatase olisi kääntynyt alijäämäiseksi jo 2009, kaksi vuotta ennen kuin vaje todellisuudessa syntyi.

On myös hyvä muistaa, että öljynjalostukseen liittyy tutkimustyötä ja tuoteinnovaatioita, joiden ansiosta voidaan vähentää liikenteen päästöjä ja korvata fossiilisia polttoaineita. Niitä tuskin olisi ollut ilman omaa jalostuskapasiteettia.