Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Kapitalismi on sitä, mitä kapitalistit tekevät

Blogit Nurkanvaltaaja 9.4.2012 08:00
Paul Lillrank

Kuvitus Janne Tervamäki.

Jos halutaan vaurautta, vaihtoehdot ovat vähissä.

Keskustelu kapitalismista ja sen moraalista on juuttunut ikävään eipäs-juupas-juntturaan. Mikä on oikeaa kapitalismia, mikä sen rappiota? Onko kapitalismi kevyesti korvattavissa jollakin toisella vaihtoehdolla, joka tarjoaisi kaikille kaikkea ilman kriisejä ja suhdannesyklejä?

Kapitalismi ei ole ismi siinä mielessä, että sillä olisi pyhä kirja, periaatekokoelma tai sitova säädöstö, joiden perusteella voisi päätellä, mikä on oikeaa kapitalismia, mikä ei.

Kapitalismin perusta on yksityinen omistus. Jos tuotantovälineet, työntekijät mukaanlukien, ovat valtion, kuninkaan tai sotapäällikön omaisuutta, ollaan sosialismissa, feodalismissa tai orjayhteiskunnassa.

Kapitalismi on sitä, mitä kapitalistit tekevät.

Jos toimintaympäristö muuttuu, kapitalistit muuttavat tekemisiään. Brittikapitalismin ollessa mahtinsa huipulla konkurssissa velkaantunut joutui velkavankeuteen. Jenkkikapitalistit oivalsivat riskinoton merkityksen ja loivat konkurssilainsäädännön. Kapitalismi ei ole piirustuksiin perustuva järjestelmä, vaan evolutionäärisesti kehkeytyvä muodostelma.

Kun sosialismi ei enää ole kapitalismin reaalinen vaihtoehto, kapitalismin kriitikot voivat pyrkiä utopioihin. Talous voidaan toki järjestää lukemattomilla tavoilla, mutta jos halutaan vaurautta ja vapautta, mallit ovat vähissä. Kamppailu käy erilaisten kapitalismien kesken: kiinalainen valtiokapitalismi vs. intialainen kehityskapitalismi; manageriaalinen vs. omistajavetoinen kapitalismi; finanssi- vs. teollisuuskapitalismi; sosiaalinen vs. roistokapitalismi; avoin vs. kähmykapitalismi.

Kritiikki voi painostaa kapitalisteja muuttamaan toimintatapojaan.

Jokainen voi tehdä jotain

Markkinat ovat instituutio, jolla ostajat ja myyjät käyvät kauppaa. Kapitalismista poiketen markkinoilla on malli. Oppikirjoissa sitä kutsutaan tehokkaaksi markkinaksi. Sen tunnuspiirteitä ovat hintakilpailu, yksittäinen myyjä ei määrää hintaa; tuottajat voivat vapaasti tulla ja poistua markkinoilta; ostajilla on vaihtoehtoja, joista heillä on täydellinen informaatio; kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

Täydellisiä markkinoita ei esiinny luonnossa. Kaikki markkinat ovat jollakin tavalla puutteellisia. Joillain aloilla, esimerkiksi infrastruktuurihyödykkeissä, jo teorian mukaan markkinat eivät voi toimia.

Todelliset markkinat ovat sitä, mitä ostajat, myyjät ja valvovat viranomaiset tekevät. Koska tehokkaiden markkinoiden malli on olemassa, todellisen markkinan poikkeama ihanteesta on arvioitavissa.

Jos markkinat eivät toimi tyydyttävästi, jokainen voi tehdä jotakin. Tuottajat ja myyjät voivat kehittää parempia tuotteita. Ostajat voivat suosia itselleen sopivimpia. Viranomainen voi säätää lakeja, esimerkiksi määrätä, että tuotannon haittavaikutukset näkyvät hinnoissa.

Markkinoille on vaihtoehtoja. Jokainen voi halutessaan lahjoittaa rahaa, tavaroita tai työpanosta. Valinnanvapautensa voi luovuttaa viranomaiselle ja työntää kulut veronmaksajille.

Keskustelu kapitalismista vastaan jokin muu on turhanaikaista. Pitäisi keskustella erilaisista kapitalismeista ja toimivista markkinoista.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.