Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Jos tekisi argentiinat – ja jättäisi velat maksamatta

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 27.2.2012 07:31

symbolikuvaAhkerasta paketinrakentamisesta huolimatta on edelleen mahdollista, että Kreikan velkanäytelmän viimeinen näytös on konkurssi.

Maksukyvyttömyyteen pääsee kahta reittiä: joko Kreikka ei täytä uuden tukipaketin ehtoja, jolloin se ei enää saa EU:lta miljardilainoja velkojensa maksamiseen. Tai sitten yleinen tyytymättömyys nostaa valtaan poliitikkoja, jotka yksinkertaisesti ilmoittavat lopettavansa velkojen hoitamisen.

Velkojen maksamatta jättämistä on pidetty vihonviimeisenä vaihtoehtona, kansantaloudellisena perikatona, jonka välttämiseksi on jyrättävä läpi säästöohjelma toisensa jälkeen. Työttömyys saa nousta ja köyhyys lisääntyä, kunhan jostain saadaan raavittua kasaan rahat ulkomaisille velkojille.

Maailmalta löytyy useita esimerkkejä maista, jotka ovat jättäneet velkansa maksamatta, mutta eivät silti ole kärsineet täydellistä taloustuhoa. Pikemminkin päinvastoin.

Esimerkiksi Venäjä ilmoitti kesän 1998 talousmyllerryksen jälkeen yksipuolisesti pitävänsä hieman taukoa ulkomaanvelan hoitamisessa. Tauko jäi lopulta lyhyeksi ja lyhyeksi osoittautui myös kansainvälisten sijoittajien muisti, Venäjälle ei kannettu kaunaa kovin pitkään.

Mielenkiintoisempi esimerkki on Argentiina.

Maa teki eräänlaisen maailmanennätyksen joulukuussa 2001, kun se ilmoitti lopettavansa yhteensä 82 miljardin dollarin ulkomaanvelan hoitamisen.

Ilmoitusta edelsi vuosia kestänyt sarja erittäin rajuja säästötoimenpiteitä, kun maa yritti epätoivoisesti seurata Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sille laatimia ”tervehdyttämisohjelmia”.

Konkurssi ja rakettikasvu

Velkojen maksamatta jättämistä pidettiin yleisesti suorastaan historiallisen typeränä ajatuksena. Kriisiä pahensi se, että Argentiina oli aiemmin sitonut pesonsa Yhdysvaltain dollariin, mutta talouskriisissä side murtui.

Hetken aikaa näytti siltä, että tuhon ennustajat olivat oikeassa. Työttömyys kasvoi ja vuonna 2002 Argentiinan talous kutistui lähes kymmenen prosenttia.

Jo seuraavana vuonna talous kuitenkin kääntyi suorastaan rakettimaiseen kasvuun. Vuosina 2003-2007 Argentiinan bruttokansantuote kasvoi joka vuosi lähes yhdeksän prosentin tahtia. Yhteensä maan talous kasvoi 65 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2008.

Kansainvälinen finanssikriisi hyydytti kasvun, mutta vuosina 2010 ja 2011 mentiin taas noin yhdeksän prosentin vauhtia. Yksi synkistä ennustuksista kuitenkin toteutui: Argentiina ei ole vuoden 2001 jälkeen lainannut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Talouskasvun perusteella hyvä vastakysymys kuuluu: entä sitten.

Jos velkojen maksamatta jättämisestä rangaistaan lähes vuosikymmenen rakettikasvulla, on ihme, ettei velkaluikureita ole jonoksi asti. Pelkkiä BKT-lukuja syynäämällä näyttäisikin siltä, että Kreikan kannattaisi pakata rahoittajatroikan edustajat lentokoneeseen ja ilmoittaa ulkomaisille velkojille, että pahoittelemme syvästi, nyt taisi tulla luottotappio.

Kreikka ei ole Argentiina.

Ensimmäinen ongelma on se, että Kreikan valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja, vaikka maa lopettaisi tänään kaikki velkojen hoitamiseen liittyvät maksut. Menojen ja tulojen välistä kuilua on lapioitu umpeen säästöohjelmilla ja veronkorotuksilla, mutta turhaan.

Toinen pulma on se, että velkojen maksamatta jättäminen näyttää sopivan parhaiten maille, jotka vievät paljon raaka-aineita. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti, Venäjä taas on maksanut öljy- ja kaasutuloilla kaikki ulkomaiset velkansa pois.

Kreikka on turismi- ja laivanvarustamotalous, maan raaka-ainevienti on niukkaa.

Suurin ongelma on se, ettei Kreikka voi pehmentää kriisiä säätelemällä valuuttansa arvoa. Argentiinan peso romahti talouskriisissä, ja halpa valuutta on hellinyt maan vientiteollisuutta. Kreikka on naimisissa vahvan euron kanssa.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

Rahalla ei ole arvoa loppupeleissä.

Argentiinan talous voi kasvaa 9% vauhtia, mutta maan virallinen inflaatio on tuon yli ja sitä lukua ei kukaan edes usko. Todellinen inflaatio huitelee jossain lähellä 20%. ”Talouskasvu” on siis nimellistä ei reaalista.

Maa tulee lisäksi olemaan rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella siihen asti kunnes se on sopinut asiansa entisten velkojiensa kanssa eli käytönnössä maksanut ainakin osan vanhoista veloistaan. Se ettei velan ottamiseen ole edes mahdollisuutta, vähentään maan liikkumatilaa merkittävästi.

Nimimerkki 7 kerkesi ensin. Argentiinan käyttäminen myönteisenä esimerkkinä alkaa olla vähän tulkinnanvarainen juttu. The Economist mm. syyttää Argentiinaa tilastovilpistä, eli lehden mukaan maan ilmoittama kuluttajahintojen nousu on todellisuudessa vähintään kaksinkertainen. Inflaatio huitelisi silloin 10-20 %:n tietämillä, mikä syö aika mukavasti tuota hurjalta tuntuvaa talouskasvua.

Mutta sinänsä allerkirjoitan ajatuksen siitä, että IMF:n vaatimuksilla ei ole talouden tervehdyttämiseen positiivinen vaikutus kuin ehkä hyvin pitkällä aikavälillä. Keynesin The Economic Consequences of the Peace on muuten edelleen hyvin ajankohtainen opus, kun Kreikan mahdollista talouskurimusta ajatellaan. Kreikalla on edessään hirvittävä määrä työtä – julkinen talous on uudistettava rakenteita myöten, talouteen saatava yrittäjyyttä ja positiivista kilpailua ja vienti saatava nousuun. Vaikka nuo kaikki edellämainitut asiat ovat tällä hetkellä retuperällä, niin en näkisi ollenkaan mahdottomana Kreikan uutta nousua, vaikka raaka-aineita vietäväksi ei juuri olekaan. Nykyajan kauppa pyörii muutenkin palveluiden varassa enemmän ja enemmän ja siinä on haasteita, mutta myös mahdollisuuksia Kreikalle, missä muillekin. Kreikassa on mukavasti yliopistoja, nuorta, poliittisesti havahtunutta porukkaa ja paljon turhautumista, mistä voi kasvaa vaikka mitä – positiivista tai negatiivista. Talouskurimus miellyttäisi varmasti velkojia ja joidenkin oikeudentajua, mutta tavallisen kansan kärsimyksellä voi olla todella ikävät seuraukset.

”Rahalla ei ole arvoa loppupeleissä.”

Loppupeli koittaa viimeistään kolmen miljardin vuoden kuluttua.

Niinkuin artikkelissa mainittiin on Kreikalla edessä katkera kulukuuri kaikissa mahdollisissa skenaarioissa. Yksipuolinen eurosta luopuminen ja velkamoratorio olisi vain pakkasella housuun kusemista. Ongelmat – tai edes velat – eivät sillä häviäisi. Vähän kärjistäen voisi luonnehtia, että Kreikka seisoo tienhaarassa joista toinen tie on mutkainen ja kuoppia täynnä mutta vie kohti parempia aikoja. Toinen tie on jyrkkä alamäki ja vie Albaniaan.

Kreikkalaiset laittavat silti astetta paremmaksi Argentiinaan verrattuna: Argentiina jätti maksamatta, mutta Kreikalle annetaan jo nyt lainoja anteeksi sellaista tahtia ettei laiminlyötäväksi välttämättä jää mitään, koska muuten seuraisi suurempi kriisi lainanantajille. Kreikalle syydetyn rahan kutsuminen lainaksi on vain rahoittajamaitten kansalaisten harhaanjohtamista. Monta miljoonaa Kreikan velkojen todellista maksajaa täällä meillä Suomessakin.

Kirjoittajan mukaan Kreikka ei voi tehdä argentiinoja, koska ”Kreikka on naimisissa vahvan euron kanssa.” Oliko liian kuuma aihe lisätä, että Kreikka voi hyvinkin tehdä argentiinat, jos se samalla eroaa eroalueesta. Vanha kunnon drakma mahdollistaisi taas devalvaatiot ynnä muut finanssipoliittiset kiemurat ihan maan tilanteen mukaan.

Uskallanpa veikata, että juuri noin Kreikka joutuu tekemään – eikä sitä temppua tarvitse odotella vuosikausia!

Argentiinalla ei ollut riippanaan EA-federalisteja, Kreikan tapauksessa on – EU-federalisteja. Näille federalisteille kyse ei ole sen enempää kansalaisista kuin kansantaloudestakaan, vaan ideologiasta ja politiikasta. Tämä tekee tuhoista jälkeä reaalimaailmassa.

EU:n federalistit eivät salli eroa eurosta, vaan pakottavat euromaat liittovaltioon ja kansat maksavat.
Meilläkin on tälläiset kako ja stupid. Edessä on kuitenkin banksterien suunnittema umpikuja ja euron ja EU:n hajoaminen.

Argentiinan talous lähti nousuun jo neljän kuukauden jälkeen siitä, kun maa ilmoitti yksipuolisesta velkasaneerauksesta. Argentiinan talous hyötyi raaka-aineiden hintojen noususta, mutta Argentiinan nosti ylös lopulta enimmäkseen kotimarkkinoiden elpyminen. Kreikan valtion tulot eivät taas riitä tällä hetkellä yksinkertaisesti siitä syystä, että talous on kuralla. Kun talous on kuralla, verotulot laskevat sosiaalimenojen kasvaessa. Juuri tämän takia Kreikan tulisi lähteä pois eurosta: troikka ei anna Kreikan talouden tervehtyä. Lopulta täytyy todeta, että laivanvarustamo ja turismi hyötyisi eurosta irrottautumisesta. Toisaalta taas turistit tai laivan ostajat eivät liiemmin moralisoi ja rankaise velkojen maksamatta jättämisestä, jos hinnat vain ovat kohdillaan.

Kuinka paljon paremmin maailma pärjäisikään ilman valtion velkaa! Joutaisivat pankkiiritkin tuottavampiin töihin.

Suomen kirveskansaa kusetetaan! Kiireesti B-luokkaan Suomikin, että ollaan saavana osapuolena. Kaikille valtionvirkamiehille ja hallintoneuvostoissa istuville 30 prosentin palkanalennus.

Näitä luetaan juuri nyt