Jos tekisi argentiinat - ja jättäisi velat maksamatta

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
symbolikuva

Ahkerasta paketinrakentamisesta huolimatta on edelleen mahdollista, että Kreikan velkanäytelmän viimeinen näytös on konkurssi.

Maksukyvyttömyyteen pääsee kahta reittiä: joko Kreikka ei täytä uuden tukipaketin ehtoja, jolloin se ei enää saa EU:lta miljardilainoja velkojensa maksamiseen. Tai sitten yleinen tyytymättömyys nostaa valtaan poliitikkoja, jotka yksinkertaisesti ilmoittavat lopettavansa velkojen hoitamisen.

Velkojen maksamatta jättämistä on pidetty vihonviimeisenä vaihtoehtona, kansantaloudellisena perikatona, jonka välttämiseksi on jyrättävä läpi säästöohjelma toisensa jälkeen. Työttömyys saa nousta ja köyhyys lisääntyä, kunhan jostain saadaan raavittua kasaan rahat ulkomaisille velkojille.

Maailmalta löytyy useita esimerkkejä maista, jotka ovat jättäneet velkansa maksamatta, mutta eivät silti ole kärsineet täydellistä taloustuhoa. Pikemminkin päinvastoin.

Esimerkiksi Venäjä ilmoitti kesän 1998 talousmyllerryksen jälkeen yksipuolisesti pitävänsä hieman taukoa ulkomaanvelan hoitamisessa. Tauko jäi lopulta lyhyeksi ja lyhyeksi osoittautui myös kansainvälisten sijoittajien muisti, Venäjälle ei kannettu kaunaa kovin pitkään.

Mielenkiintoisempi esimerkki on Argentiina.

Maa teki eräänlaisen maailmanennätyksen joulukuussa 2001, kun se ilmoitti lopettavansa yhteensä 82 miljardin dollarin ulkomaanvelan hoitamisen.

Ilmoitusta edelsi vuosia kestänyt sarja erittäin rajuja säästötoimenpiteitä, kun maa yritti epätoivoisesti seurata Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sille laatimia ”tervehdyttämisohjelmia”.

Konkurssi ja rakettikasvu

Velkojen maksamatta jättämistä pidettiin yleisesti suorastaan historiallisen typeränä ajatuksena. Kriisiä pahensi se, että Argentiina oli aiemmin sitonut pesonsa Yhdysvaltain dollariin, mutta talouskriisissä side murtui.

Hetken aikaa näytti siltä, että tuhon ennustajat olivat oikeassa. Työttömyys kasvoi ja vuonna 2002 Argentiinan talous kutistui lähes kymmenen prosenttia.

Jo seuraavana vuonna talous kuitenkin kääntyi suorastaan rakettimaiseen kasvuun. Vuosina 2003-2007 Argentiinan bruttokansantuote kasvoi joka vuosi lähes yhdeksän prosentin tahtia. Yhteensä maan talous kasvoi 65 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2008.

Kansainvälinen finanssikriisi hyydytti kasvun, mutta vuosina 2010 ja 2011 mentiin taas noin yhdeksän prosentin vauhtia. Yksi synkistä ennustuksista kuitenkin toteutui: Argentiina ei ole vuoden 2001 jälkeen lainannut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Talouskasvun perusteella hyvä vastakysymys kuuluu: entä sitten.

Jos velkojen maksamatta jättämisestä rangaistaan lähes vuosikymmenen rakettikasvulla, on ihme, ettei velkaluikureita ole jonoksi asti. Pelkkiä BKT-lukuja syynäämällä näyttäisikin siltä, että Kreikan kannattaisi pakata rahoittajatroikan edustajat lentokoneeseen ja ilmoittaa ulkomaisille velkojille, että pahoittelemme syvästi, nyt taisi tulla luottotappio.

Kreikka ei ole Argentiina.

Ensimmäinen ongelma on se, että Kreikan valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja, vaikka maa lopettaisi tänään kaikki velkojen hoitamiseen liittyvät maksut. Menojen ja tulojen välistä kuilua on lapioitu umpeen säästöohjelmilla ja veronkorotuksilla, mutta turhaan.

Toinen pulma on se, että velkojen maksamatta jättäminen näyttää sopivan parhaiten maille, jotka vievät paljon raaka-aineita. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti, Venäjä taas on maksanut öljy- ja kaasutuloilla kaikki ulkomaiset velkansa pois.

Kreikka on turismi- ja laivanvarustamotalous, maan raaka-ainevienti on niukkaa.

Suurin ongelma on se, ettei Kreikka voi pehmentää kriisiä säätelemällä valuuttansa arvoa. Argentiinan peso romahti talouskriisissä, ja halpa valuutta on hellinyt maan vientiteollisuutta. Kreikka on naimisissa vahvan euron kanssa.

Kuvitus Janne Tervamäki.