Jos Suomi olisi Kreikka, veloista ei selvittäisi leikkauksilla ja veronkorotuksilla
Vertailu osoittaa, ettei Kreikka voi mitenkään selviytyä veloistaan.
Kuvitus Janne Tervamäki.
Amerikkalainen luottoluokitusyhtiö Moody’s pudotti viime viikolla Portugalin luotot roskalainaluokkaan. Moody’sin mielestä maan velkataakka on liian raskas hoidettavaksi EU:n ja IMF:n suunnittelemalla tavalla.
Portugalin kymmenvuotisen lainan korko ponnahti sen jälkeen uuteen ennätykseen. Kreikan tilanne on vielä karumpi. Se ei saa lainaa vapailta markkinoilta millään korolla.
EU-johtajat väittävät, että luottoluokitusyhtiöt ovat väärässä. Komission portugalilainen puheenjohtaja José Manuel Barroso torjui viime viikolla Moody’sin arvion Portugalin tilasta. Hän epäili, että arvion taustalla on Euroopan-vastaisia ennakkoluuloja.
Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ärähti luottoluokittajille. Hänen mielestään sijoittajien ei pidä luottaa luottoluokittajiin, vaan arvioida tilannetta itse. Euroryhmän puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker patisteli euromaita perustamaan oman luottoluokitusyhtiön, joka tarjoaisi oikeaa tietoa tilanteesta.
270 miljardin velka
Ikävä kyllä luottoluokitusyhtiöt taitavat olla tällä kertaa oikeassa, ainakin Kreikan suhteen. Niitä kritisoitiin finanssikriisin aikana lepsuilusta, mutta nyt arviot tuntuvat uskottavilta.
Maastrichtin sopimuksen mukaan EU-valtio on ylivelkainen, jos julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikan velka nousee nyt 150 prosenttiin ja vuonna 2014 jo 180 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Vakuutusmatemaatikko Olli Pusa on laskeskellut, mitä tällainen velkataakka merkitsisi Suomen oloissa. Suomen bruttokansantuote on reilut 180 miljardia euroa, joten 150 prosentin velka tarkoittaisi yli 270 miljardia euroa, mistä maksettaisiin pelkästään korkoja 15 miljardia euroa vuodessa. Suomi ei selviytyisi mitenkään tällaisista summista leikkauksilla ja veronkorotuksilla, vaikka Suomen talous on vahva Kreikkaan verrattuna.
Pusa muistuttaa, että säätytalon hallitusneuvotteluissa riideltiin siitä, onko Suomen kestävyysvaje vaalikaudella kaksi vai neljä miljardia euroa. Mutta jos Suomi olisi yhtä velkaantunut kuin Kreikka, meillä olisi krooninen parinkymmenen miljardin euron budjettialijäämä, joka pitäisi paikata uusilla lainoilla.
Suomi nousi 1990-luvun lamasta vientiteollisuuden voimin. Kreikka voi yrittää myydä valtion omaisuutta ja kerätä sitä kautta rahaa velkojen maksuun. Mutta talous saadaan kestävälle uralle vasta sitten, kun maa tuottaa sen minkä kuluttaa.
Kreikassa ei ole merkittävää vientiteollisuutta – sen tulevaisuus on kotimaisen kulutuksen ja turismin varassa. Kreikka ei selviydy satojen miljardien eurojen veloistaan, vaikka sitä kuristettaisiin kuinka paljon säästöillä, jotka leikkaavat kotimaista kulutusta entisestään.
Monet talousasiantuntijat suosittelevat Kreikalle paluuta drakhmaan. Tämäkin ratkaisu olisi erittäin hankala. Kreikan pankit ajautuisivat selvitystilaan ja talletusten arvosta sulaisi yli 80 prosenttia.
Ja missä valuutassa Kreikka maksaisi euroissa otetut velat? Arvonsa menettäneet drakhmat tuskin kelpaisivat sijoittajille.
Sitä paitsi finanssikupla ei rajoitu pelkästään Kreikkaan, Portugaliin, Irlantiin ja Italiaan. Maailman finanssitalous on paisunut yli 20 kertaa reaalitaloutta suuremmaksi. Ne pitäisi saada vastaamaan toisiaan edes suurin piirtein, mutta se se romahduttaisi sijoitusomaisuuden arvot. Siitä taas seuraisi maailmanlaajuinen pankkikriisi ja lama, kuten 1920-luvun lopussa.