Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ilma sakeana elvytyspuhetta

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 16.1.2009 18:28

Ensin näytti siltä, että poliitikot eivät ymmärrä voimakkaan elvytyksen tarvetta. Joulun jälkeen tapahtui käänne: lamantorjuntaideoita tulee roppakaupalla – ehkäpä jo liikaakin.

Suhdannepolitiikka tarkoittaa sitä, että hallitus painaa kaasua taantumassa ja jarrua silloin, kun talous ylikuumentuu. Esimerkiksi nyt, taantuman alla, tarvitaan reipasta suhdannepolitiikkaa.

Äsken tehtiin kaksi tärkeää aloitetta yritysrahoituksen, pankkien luotonannon ja koko kansantalouden tulevaisuuden turvaamiseksi. Ensin ministeri, OP-ryhmän entinen pääjohtaja Antti Tanskanen esitteli mietintönsä yritysten rahoituksen ja pankkien luotonannon turvaamiseksi.

Tanskasen paketti listasi useita keinoja luotontarjonnan elvyttämiseksi. Hänen ideansa saivat pääosin positiivisen vastaanoton.

Nurkanvaltaajankin mielestä Tanskasen ehdotukset olivat fiksuja. Näin on siitä huolimatta, että Nurkanvaltaaja ei millään haluaisi yhtyä kansallisiin konsensuskuoroihin.

Onko meillä
malttia vaurastua?

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) taas oli selvästi hermostunut siitä, että hallitusta on arvosteltu lepsusta elvytyksestä. Hän esitteli kymmenien miljardien ”Työtä Suomessa” -ohjelman, jolla Suomi ja maan työllisyys pantaisiin kuntoon 2010-luvulla.

Vanhasen paketissa on mukana nopeita teitä, ratoja ja laajakaistoja etelästä pohjoiseen, bioenergiaa, koulutuspanostuksia, kaivosinfran rakentamista, ja niin edelleen.

Vanhanen sanoi, että hänen aloitteensa on tehty Urho Kekkosen 1950-luvun alun Onko meillä malttia vaurastua -kirjan (Otava 1952) hengessä. Pääministerin toinen, hivenen tuoreempi lähtökohta oli tulkinta, että nykyinen talouskriisi osoittaa ”vapaan kapitalismin” ajautuneen umpikujaan.

Kekkonenkin ajatteli aikanaan, että köyhässä Suomessa vapaa markkinatalous ei pysty kasaamaan riittäviä pääomia. UKK:n mielestä valtion piti luoda kapitaalia ottamalla rahat kylmästi kansalaisilta verotuksen kautta.

Kekkonen jopa suhtautui varsin hyväksyvästi Stalinin jätti-investointeihin Neuvostoliitossa, jotka rahoitettiin samalla tavalla. Vanhanen taas ehdotti, että hänen jättipakettinsa rahat otettaisiin muun muassa eläkerahastoista.

Vanhasen visio
ja missio

Nurkanvaltaaja ei taatusti ole politiikan asiantuntija, mutta ottaa silti vapauden tulkita Vanhasta. Tuntuu siltä, että pääministerin ehdotus on puoluepolitiikkaa, yritys vallata näyttämö suurimmaksi puolueeksi nousseelta kokoomukselta takaisin keskustalle.

Toisaalta on mahtavaa, että vaisuksi moitittu Vanhanen yltää tällaiseen visionaarisuuteen. Ja on totta, että monet investoinnit kansantalouden perusrakenteeseen kuten juuri teihin ja muihin väyliin ovat saaneet odottaa aivan liian pitään toteutumistaan.

Silti Vanhasen esityksessä haiskahtaa vähän liikaa dirigismi, usko valtion johtavaan rooliin. Onko Vanhanen kuunnellut liikaa EU-kokouksissa Nicolas Sarkozya, Ranskan presidenttiä, joka heittelee usein tämäntyyppisiä ajatuksia? Vai ovatko hänen ajatustensa lähteenä todella Kekkosen teesit 50-luvulta?

Kuitenkin Suomen ongelma viime vuosikymmeninä on ollut pikemmin liika investoiminen, tehoton pääoma – ei liian pienet investoinnit. Sitä paitsi juuri ”aluepolitiikalla” – myös Vanhanen mainitsi tämän sanan – perustellut julkiset investoinnit ovat usein edustaneet juuri tätä pääoman tuhlauksen ja tuhoamisen perinnettä.

Meillä täytyy siis olla malttia olla tekemättä vääriä investointeja, jotta vaurastuisimme. Ja meidän täytyy antaa Vanhasen parjaamille markkinavoimille – siis yrityksille ja yrittäjille – muutakin kuin pelkääjän paikka investointitoiminnassa.

Elvytykselle
selvät kriteerit

Nurkanvaltaajan mielestä hallituksen elvytyspolitiikka – poislukien pääministerin kymmenien miljardien visiot – on nyt oikeilla raiteilla ja sille pitää antaa tunnustus.

Samalla on varottava, ettei elvytys ryöpsähdä liioittelun puolelle.

Lokakuun lopulla Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA muistutti, että rahoitusjärjestelmän avaintehtävänä säilyy myös syvässä talouskriisissä se, että se karsii huonot hankkeet hyvistä ja ohjaa rahaa vain hyviin.

”On varottava tilannetta, jossa kriisin varjolla huonoja hankkeita ja pidemmälläkin aikavälillä elinkelvottomia yrityksiä pidetään pystyssä esimerkiksi julkisin tukitoimin.”

ETLA korosti myös sitä, että mikäli julkinen sektori pääomittaa tai muuten tukee pankkeja ja yrityksiä, saajien pitää ehdottomasti maksaa tuesta vastike, käypä korvaus.

Nurkanvaltaaja on samaa mieltä. Rajansa kaikella – elvytykselläkin.

Kaikki Nurkanvaltaaja-blogin merkinnät löydät täältä

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Nyt kilpaillaan ”parhaista” elvytyspaketeista, jotka väistämättä tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Tolkku pitäisi olla, kun tulevaisuuden Suomea hahmotellaan: onko meillä varaa elvytykseen?

Oikein hyvä.Tuntuu vain, että elvyttäjien rahakurssit FIM/EUR ovat sekaisin.
Oikein hyvä ajatus tämä rahan siirto kulutukseen.
Voisivatko johtavat ministerit antaa viimeisen kuukauden luottokorttitiliotteensa näkyville ikäänkuin kansalle esimerkkinä miten on kulutettu.

KooPeen ehdotus on hyvä! Se ei olisi likasankojournalismia vaan lompakkojournalismia. Kansa tarvitsee esimerkkejä.

Elvytysehdotuksissa on painotettu töiden nopeata aloitusmahdollisuutta ja työllistävyyttä. Sinänsä hyviä perusteita, joiden rinnalle nostaisin yhden pidemmällä tähtäyksellä vielä tärkeämmän – nimittäin ilmastonmuutoksen torjunnan. Tekemistä riittää niin suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseksi vähemmän energiaa kuluttavaksi kuin energiajärjestelmämme muuttamisessa vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaksi. Valitettavasti joudumme myös panostamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, sillä menneisyyden päästöjen takia ilmasto lämpenee joka tapauksessa. Kansantalouden reivaamista ilmastoystävällisempään suuntaan ei kannata jättää taantuman jälkeiseen aikaa. Jokainen talviliukkailla luistellut autoilija tietää, että suuntaa on helpompaa vaihtaa hitaammasta vauhdista. Mitä kauemmin päästövähennyksiä lykätään, sitä suuremmat päästövähennykset tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Tämä tulee takaamaan valtavat liiketoimintamahdollisuudet niille maille, jotka käyttävät taantumaa hyväkseen kehittääkseen omien kotimarkkinoidensa turvin iskukykyiset ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hallitus puhuu elvyttämisestä, kehoittaen samalla olemaan maltillinen ym,ym. Kysyn vaan tämänkaltaisessa ahdinkotilassa onko järkevää jatkaa hajasijoitusta,
lääkelaitos ja monta muuta vastaavaa.Jos nämä kuuluvat
sovittuun hallitusohjelman sitä pitäisi näiltä osin
muuttaa ja laittaa asiat tärkeys järjestykseen.
Edellämainitut hajasijoitukset maksavat paljon.
Sekin raha elvytykseen, tulee mieleen Stalinismin
pakkosiirrot.Onko savossa parempi euro kun muualla?

Ei kannata pelastaa ja elvyttää firmoja.
Pitää ohjata elvytysrahat kuluttajille.
Markkinatalous ja kilpailu elvyttää yritykset.

Näitä luetaan juuri nyt