Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Hyvä veli -verkostojen pitkä perinne: kiusallinen kohu pakottaa parantamaan yritysvastuuta

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 12.3.2012 07:31

piirroskuvassa rahaa syövä miesSuomalaiseen talouskeskusteluun iskee aina aika ajoin kouristuksenomainen vastuullisuuskohtaus. Sydänkohtauksesta se eroaa siinä, että vastuullisuuskohtaus menee yleensä ohi jälkiä jättämättä.

Viimeisin vastuullisuuskeskustelu on koskenut Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen ja työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välisiä asuntokauppoja. Siinä sivussa on tullut taas ties monennenko kerran paljastettua, että suomalaiset ykkösketjun johtajat päättävät toistensa palkoista ja bonuksista, samalla kun he toisaalta muka valvovat toisiaan istuessaan ristiin rastiin eri yhtiöiden hallituksissa.

Valtion intressipiiriin kuuluvien yhtiöiden osalta tätä kuuluu aina kulloisenkin valtionyhtiöistä vastaavan ministerin paheksua ja luvata asian selvittämistä pohjamutia myöten.

Valtion omien aikaisempien selvitysten lisäksi kannattaa tutustua eri lehtien arkistoihin. Sieltä löytyy vuosien varrelta johtajien sidonnaisuuksista kauniita graafisia esityksiä, jotka tuovat mieleen lähinnä hämähäkinverkon. Jos kytköksiin nähdään tarvetta oikeasti puuttua, niin asia on valmis päätettäväksi ilman lisäselvityksiäkin.

Vähemmälle huomiolle viime viikkojen keskustelussa on jäänyt uutinen, jonka mukaan Helsingin yliopiston henkilökunta haluaa vaihtaa työterveydenhuollostaan vastaavan Mehiläisen johonkin toiseen alan toimijaan, koska Mehiläisen nykyisin omistava Ambea harjoittaa verosuunnittelua ja siirtää Mehiläisen voittoja konserniavustuksina ulkomaille suomalaisen verottajan jäädessä nuolemaan näppejään.

Kummassakin esimerkkitapauksessa on kyse yritysvastuusta tai oikeamminkin sen puutteesta. Yritysvastuun toteutumisen kannalta vähemmälle julkisuudelle jäänyt Mehiläis-uutinen on itse asiassa merkittävämpi kuin Ilmarisen ja Finnairin ympärillä käynyt kuhina. Mehiläisen tapauksessa kun ryhtiliikkeen on nostanut sentään oikea asiakas, joka uhkaa äänestää jaloillaan.

Vastuullisuus korostuu

Käyty keskustelu osoittaa, että yritysvastuuseen suhtaudutaan entistä vakavammin. Itse asiassa yritysten on pakko niin tehdä, sillä voimistuvan kuluttajaliikkeen ohella myös institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet vaatia yhä enemmän tietoja yritysten toiminnan vastuullisuudesta.

Kuvaavaa on, että liki tuhat sijoittajainstituutiota on jo allekirjoittanut YK:n alaisen UNPRI-verkoston vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Kaikkiaan niiden hallinnoitavina ovat noin 30 biljoonan USA:n dollarin varat.

Eräs asenteiden muuttumisesta kertova ajan ilmiö on keskustelu niin kutsutusta integroidusta raportoinnista, jossa yrityksen ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten raportointi yhdistetään normaaliin taloudelliseen raportointiin. Samaan pakettiin kuuluu vielä hyvän hallintotavan eli corporate governancen vaikutusten arviointia. Tavoitteena olisi päästä eroon viherpesusta, johon yhteiskuntavastuuraporteissa aina aika ajoin syyllistytään.

Tehtävä ei ole helppo, sillä näiden niin kutsuttujen pehmeiden arvojen mittaaminen yhteismitallisesti perinteisten talouslukujen kanssa on haastavaa. Malleja tähän on kehitellyt muun muassa The International Integrated Reporting Committee. EU:ssa on valmisteltu asiasta jopa lainsäädäntöä, jonka eteneminen näyttää nyt tosin jääneen yleisen tilinpäätösdirektiivin uusimisen alle.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Kiusallinen kohu, mutta mikään ei muutu.

mehiläisen ja liliuksen kytkennät avanneet ovat ykkösmediaa .
just näin .

oon aktiivi open datassa ja uudessa demokratiassa ja joka päivä
tulee ihmellisiä kytkentöjä vastaan .

verenpaine nousee … mutta sosiaalinen paine ei ?

siks kun niin moni on kus sukassa mukana – tuhlaamassa yhteisiä varoja . omaan pikku elämäänsä .

minusta oli kuvaavaa kun hakiksen s- marketissa viittaan ja pitkiin saappaisiin sonnustautunut stadin työntekijä kerto tuttavalleeni heränneensä kesken ”hampaidenjakokokousta” siihen kun tuen tarvitsija oli uskaltautunut laittamaan ”anomukseensa” että ollaan nälässä – koira ja tuen hakija .

Niin tää ratsupiiskaa vailla oleva natsi sanoi että ”joku raja sentään ” .

Minä ihan ihmisenä hätkähdin –

kuka sen päättää miten eletään ja millä kompetenssilla .

Kas kun ajttelen, että se lemmikki saattaa monessa surussa korvata
ylikansallisen lääkefirman suoman lohdun .

Mutta bisness is bisness ?

Ja näitä ratsastussaapasnaisia me arkea elävät kustannetaan ?

Ei veronkiertoa voi hävittää moraaliin vetoamalla. Lainsäätäjien tulee pysyä ajan tasalla ja tilkitä porsaanreijät verotuksessa. Toisaalta: Millä saisimme ulkomaiset sijoittajat kiinnostumaan markkinoistamme, jos tuloksen tekeminen vaikeutuu? Sopivan väljä verojärjestelmä saattaa olla työllisyyden kannalta parempaa elvytystä kuin kaikki hallituksen velkarahalla toteuttamat toimet yhteensä.

Laajoissa irtisanomisissa tms. vedotaan yritysten yhteiskuntavastuuseen. Onko niillä sellaista – ja pitääkökään olla? Onko se pelkkiä sanoja työntekijöiden edustajien argumenttipankkiin?

Itse opin talousaiheen tunnilla että yritysten tehtävä on voiton maksimointi. Siitä on tosin muutama vuosikymmen.

Yritysjohtajien nykyiset palkitsemiskäytännöt ovat kapitalismin syöpä. Yrityksen tuottaman voiton pitää kuulua osakkeenomistajille, ei toimivalle johdolle. Pääjohtajakin on osakkeenomistajien palkkalainen, jolle toki kuuluu firman korkein palkka, mutta eihän se saisi olla monikymmenkertainen muihin työntekijöihin verrattuna. Firman tulos ei koskaan voi olla pelkästyään johdon ansiota, vaan sen ovat tehneet kaikki työntekijät yhdessä, pääjohtajasta vihoviimeiseen siivoojan apulaisen harjoittelijaan saakka. Siksipä myös mahdolliset bonukset olisi jaettava tasaisesti koko henkilöstölle.

mihin me tavikset annetaan rahamme . finnairille ? hesarille ? ylelle ?

hallitus tässä maassa on niin läpimätä ja ostettu ettei demokratia toteudu kuin sillä , että duunit ja omaisuudet pannaan tahkoamaan
tulosta just sinne , mikä itseä kiinnostaa .

ihan niinkuin suurkapitalistikin – paitsi me saadaan nauraa noiden elämäntavalle ja kutitella toisiamme …

wahlroosit joutuu siitäkin maksamaan … ja maksettu kutitus ei ole kutitus .

ne on niin vampyyreita raukat –

tiedättekös mikä on kaikkien kuolevien huulilla lopussa ?

Hellyys – ömhet på svenska ; )

Telaketjujohdoltamme puuttuu herkkyys tunnistaa seurauksia joita itsekkäistä päätöksistä voi seurata. Tai sitten pahempi asia on jos ei välitetä muusta kuin omista eduista. Pankkien imago on mennyt jo kauan sitten. Siitä huolimatta jyrätään ja tehdään päätöksiä jotka kovasti ovat vastoin asiakkaiden toiveita. Lyhyen tähtäimen voittojen haaliminen on monta kertaa tuomittu mutta hommat senkun jatkuvat.
Yritysten johdon aikaa näyttää enemmän menevän omien etujensa suunnitteluun kuin ongelmissa olevien yritysten kehittämiseen. Samaan aikaan kun väeltä leikataan ja vähennetään sitoutetaan johtoa miljoonilla tilanteessa jossa se tuskin on edes välttämätöntä.

Saan kätöseen vuodessa noin jotain 26 000€. Joku saa bonuksia pari miljoonaa vuodessa. Se on meikäläisen 75 vuoden työn tulos. Onko pätevistä johtajista niin kova pula, että summat ovat menneet noin tähtitieteellisiksi. Luulisi, että joku kolmannentoistakuun palkka riittäisi bonukseksi, jos hyvin on mennyt. Tuohan nyt on jotain hyvävelijuttua, että maksetaan vaikka olisi mennyt päin p:tä.
Harmi, kun ay-liike on noin kuralla. Ennen duunarit pistivät kyllä vähän enemmän kampoihin. Ei sen puoleen, en ymmärrä formulakuskienkaan palkkoja ;-)

Yritysvastuu? Taitaa olla se, joka johdolla pitäisi olla osakkeenomistajille? Mutta kun osakkeiden arvo määräytyy pörssissä, ei kai johdolla voi olla siitä vastuuta? Eiväthän he pelaa kuin bonuksilla ja optioilla. Siis omilla.

Sitä paitsi, vastuu kuulostaa niin negatiiviselta. Siinä ei ole lainkaan samaa fiilistä kuin hypessä. Kuitenkin juuri yrityshype nostattaa kurssit.

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/03/ahneudella-ja-kateudella-maailmaa.html

Sulle mulle hyvä veli tunareista ainakin H.Sailakselle ja M.Vehviläiselle pitäisi antaa kenkää heti. Ja heidän kähmintäkauppansa pitäisi purkaa korruptiona. Jos H.Hautala ei tätä tee,hänen pitää erota. Nyt tarvitaan varoittava esimerkki muille etujen muiluttajille.

Tässä välissä voisimme laulaa nykyisestä virsikirjasta poistetun tähän päivän aiheeseen hyvin sopivan virren:

1. Jo vääryys vallan saapi
se huutaa taivaaseen,
se turmaa ennustaapi
vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta
nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta
nyt tahtois puolustaa?

2. Nyt viekas vilppi täällä
on noussut kunniaan,
on valhe vallan päällä
ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää
vääryyttä puoltamaan.

3. Kas, köyhän leivän syövät
nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät
ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi
kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi
tuon raukan huudoilta.

4. He armotonna veivät
osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät,
on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa
vääryydentekijät,
rankaisee ansiosta
nuo viekkaat ryöstäjät.

5. Vaan voitonpäivän kerran
vaivaiset näkevät,
vanhurskaus kun Herran
lyö väärät, väkevät.
Oi Herra, voimas näytä,
kansaasi armahda
ja hurskaan pyynnöt täytä
ja päästä vaivasta

Näitä luetaan juuri nyt