Huippuekonomistien hälytysviesti

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ryhmä Euroopan etevimpiä taloustutkijoita varoittaa, että Eurooppaa uhkaa suuri lama, elleivät EU:n poliittiset johtajat ala heti ratkaista finanssikriisiä.

Nurkanvaltaaja avaa tietokoneen ja ryhtyy kirjoittamaan rauhallisin mielin, normaalissa flegmaattisessa mielentilassaan.

Finanssihurrikaani riehuu maailmalla, mutta Suomen laiva seilaa ellei myötätuulessa niin ainakin sivumyötäisessä.

Työministeri Tarja Cronbergmuistutti tänään, että keskeiset ennustelaitokset povaavat ensi vuodeksi 1-2 prosentin kasvua. Jos kasvu pysyy näin hyvänä, myös Suomen työllisyys pysyy nykyisellään.

Mutta mitä tavallisen palkansaajan pitää tehdä tässä tilanteessa, jossa ajat kuitenkin huononevat. Kuinka varautua tulevaan; mitä tehdä rahoilleen, jos niitä sattuu olemaan?

Selvimmät ja kansantajuisimmat ohjeet on toistaiseksi antanut ekonomisti Pasi HolmYlen haastattelussa. Holm on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja.

Holm uskoi siihen, että työllisyys ei merkittävästi heikkene. Hän arvioi, ettei myöskään suuri korkojen nousu ole todennäköinen.

Holmin neuvoissa huolestuneelle kansalaiselle on kolme tärkeää kohtaa:

1. Talletukset ovat turvassa, samoin eläkevarat.

2. Suuria hankintojakin voi tehdä, jos työpaikka on turvattu.

3. Sijoituspäätöksissä kannattaa silti olla varovainen; erityisesti kahden asunnon loukkua pitää välttää.

Jos saa tulkita sekä viranomaisten (Cronberg) että asiantuntijoiden (Holm) viestiä, niin se on tämä: toistaiseksi ei syytä huoleen.

Hätkähdyttävä
sähköposti

Sitten sähköposti, tuo pirun keksintö, piippaa. Viesti tulee tällä kertaa CEPR:stä. Lyhenteen takana on arvostettujen talouspolitiikan tutkijoiden kansainvälinen tutkijaverkosto, jonka päämaja on Lontoossa.

Viime aikoina CEPR on kunnostautunut julkaisemalla artikkeleita, jotka koskevat meneillään olevaa finanssikriisiä.

Viesti hätkähdyttää jopa vanhaa ja kyynistä taloustoimittajaa.

Kysymyksessä on eurooppalaisten huippututkijoiden avoin kirje EU:n ja sen jäsenmaiden johtajille.

Jo vetoomuksen otsikossa sanotaan, että on yhdestoista hetki toimia.

”Tällainen kriisi sattuu vain kerran ihmiselämässä. Luottamus rahoituslaitosten välillä on katoamassa; pelko saattaa levitä”, kuuluu ensimmäinen lause.

Ja juttu jatkuu yhtä dramaattisena loppuun asti. Kirjoittajat varoittavat 1930-luvun laman kauhujen uusiutumisesta.

Heidän mukaansa finanssikriisi on järjestelmän tauti eikä yksittäisten pankkien, joten myös lääkityksen on vastaavasti tehottava koko rahoitusjärjestelmään.

Apokalyptistä
tekstiä

”Kuohunta on pysäytettävä ennen kuin se aiheuttaa surta tuhoa reaalitaloudelle. Miljoonien eurooppalaisten säästöt ovat välittömästi uhattuina. Jos sekasorto lamauttaa luottomarkkinat, työpaikkoja ja yrityksiä tuhoutuu valtavin määrin.”

Tämä ei enää ole mitään tavanomaista ekonomistitekstiä, toisaalta-toisaalta -pyörittelyä. Tämä on melkein kuin Ilmestyskirjasta.

Tosin tutkijat hieman rauhoittelevat lukijaa. He eivät väitä, että näin välttämättä käy, vaan heidän viestinsä on tarkoitettu rakentavaksi, kannustamaan päättäjiä päätöksiin.

Nykymeno eli yhden pankin pelastaminen kerrallaan ei heidän mielestään riitä, koska Euroopan pankkien keskinäinen riippuvuus – eli dominoefektin vaara – on niin suuri.

Ei riitä välttämättä myöskään yhden valtion tai pienen maaryhmän toiminta. Itse asiassa kansalliset tai pankkikohtaiset osaratkaisut voivat haitata suurta eurooppalaista kokonaisuutta, koska niillä voi olla ennustamattomia sivuvaikutuksia, jotka suorastaan horjuttavat muita maita.

Koko EU
samaan pöytään

Tarvitaan siis koko Eurooppaa koskevia ratkaisuja, EU:n kaikkien keskuspankkien ja muiden kansallisten viranomaisten istumista samaan pöytään.

Mitä ovat ekonomistien reseptit? Heidän mielestään Euroopan suurten pankkien ydinongelma on oman pääoman puute. ”Siksi EU:n toimien pitää keskittyä pankkijärjestelmän pääomittamiseen uudelleen”, he sanovat.

Yksi vaihtoehto on pumpata suoraan osakepääomaa pankkeihin. Pääomasijoitukset olisi tutkijoiden mielestä järkevää tehdä EIP:n eli Euroopan investointipankin kautta.

EIP on EU-maiden yhteinen pankki, joka rahoittaa esimerkiksi tie-, koulu-, ympäristö- ja terveydenhoitohankkeita eri maissa, muun muassa Suomessa. Sillä ei ole koskaan ollut sellaista roolia, kuin tutkijat sille nyt kaavailevat.

Tutkijat vaativat myös talletusvakuutusjärjestelmän yhtenäistämistä. Nyt se on hyvin kirjava: esimerkiksi Suomi takaa yhden tallettajan enintään 25000 euron talletukset yhdessä pankissa, toisisa maissa katto on korkeammalla, toisissa matalammalla.

He esittävät Euroopan rahoitusmarkkinoiden lainsäädännön harmonisoimista eli yhtenäistämistä.

”Ongelma ei ole se, ettei ymmärrettäisi sitä, kuinka rahoituskriisit pysäytetään. Ongelma on poliittisen tahdon puute.”

”Elleivät Euroopan johtajat välittömästi yhdistä voimiaan ratkaistakseen kriisin ennen kuin se karkaa käsistä, he voivat löytää itsensä tilanteesta, jossa he tappelevat jälkeenpäin siitä, miten parhaiten pelastetaan se, mikä pelastettavissa on.”

Vetoomuksen ensimmäisten allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa nämä nimet: Alberto Alesina, Richard Baldwin, Willem Buiter, Daniel Gros ja Charles Wyplosz.

Tuskin heidän analyysinsa pätee sellaisenaan Suomen pankkijärjestelmään, jonka vakauteen ainakin Nurkanvaltaaja uskoo toistaiseksi kuin muuriin.

Mutta Suomenkin pankit ovat osa eurooppalaista kokonaisuutta. Ja edellä mainituilla herroilla on loistavat aivot.

Toivottavasti Euroopan päättäjät ottavat heidät vakavasti.

Kaikki Nurkavaltaaja-blogin merkinnät löydät täältä