Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Heiveröisen elpymisen jälkeen talous sukeltaa taas

Blogit Nurkanvaltaaja 22.8.2011 06:31
Paul Lillrank

symbolikuva finanssikriisistäFinanssiromahduksen suden hetki kolme vuotta sitten nähtiin markkinatalouden kriisinä. Markkinoiden eläimellisiä viettejä piti paeta valtion syliin. Viileä virkamies kehittäisi uudet pelisäännöt vastuullisen valtion ja järkevän politiikan johtamana.

Mutta nyt yllättäen onkin käsillä valtion kriisi. Pelastaja ei ollutkaan pehmonalle, vaan tappajakarhu.

Parlamenttien istuntosalit näyttävät samanlaiselta sekamelskalta kuin markkinoiden pörssisalit. Eläimelliset vietit jahtaavat poliittisia pisteitä ja positioita samalla tavalla kuin sijoittajien sopulilauma. Talouden kasvuodotukset ovat yhtä katteettomia kuin kiinteistökupla.

Sekä markkinoista että valtiosta pitää nähdä molemmat puolet, symbolitaloudellinen eläimellisyys ja reaalitaloudellinen rationaalisuus.

Markkina ei ole yhtenäinen eläinlauma, pikemminkin monen pipertäjän ekosysteemi.

Markkinat perustuvat ajatukseen rationaalisista valinnoista. Asiakkaan ostopäätösten perusteella myyjät ja tuottajat saavat korvauksensa. Mutta miten paljon ostaja voi tietää kaupan kohteesta? Jos hyödykkeellä on käyttöä, sillä on käyttöarvo. Määrätty, suppea käyttöarvo ankkuroi markkinat riittävän rationaalisiin päätöksiin. Näkkileivän, sukkahousujen ja maansiirtokoneiden markkinoilla harvoin näkee kuplia tai sopulilaumoja.

Bulkkituotteilla, kuten öljy ja vilja, on lukuisia käyttötarkoituksia. Niinpä niiden hintoihin vaikuttavat määrälliset muutokset kysynnässä ja tarjonnassa.

Finanssimarkkinoiden tuotteilla ei ole käyttötarkoitusta, poislukien suora investointien rahoitus. Arvopaperit ovat korkotuoton tai hinnanmuutoksen toivossa ostettuja symboleja. Yksittäinen ostaja ei niihin juurikaan voi vaikuttaa, muutokset määräytyvät kaikkien päätöksistä. Niinpä toimija näillä markkinoilla käyttäytyy samalla tavalla kuin kadulle kuukahtaneen ohi kävelevä kansalainen: hän ei päätä katsomalla kohdetta, vaan muiden käyttäytymistä.

Reaalitalouden ja symbolitalouden markkinat käyttäytyvät eri tavoin ja vaativat erilaista säätelyä.

Lohikäärme ja tiikeri

Valtiolla on samanlainen monijakoinen luonne. Sen ytimessä on yövartijavaltio, sisäisen järjestyksen ja ulkoisen turvallisuuden kiistattomien käyttöarvojen takaaja. Valtio säätää säännöt ja valvoo niiden toteutumista hallinnon rationaalisuudella. Yövartijan lampun piiriin mahtuu koulutus, liikenne ja muu infrastruktuuri.

Ytimen ympärille on kuitenkin kertynyt sopuleiden lauma vaatimaan elatusta ja etuisuuksia. Politiikkatoimenpiteet ovat käyttöarvoltaan sumeita. Niitä pitää saada koska muutkin ovat saaneet.

Poliittisten pisteiden symbolitalous ajaa eläimelliset vietit lupaamaan enemmän kuin voi täyttää.

Reaalipolitiikka ja symbolipolitiikka käyttäytyvät eri tavoin. Valtio säätelee markkinoita, mutta nyt markkinat rajoittavat valtiota.

Seuraavassa luvussa paikalle saapuvat kiinalainen lohikäärme ja intialainen tiikeri.

Kuvitus Janne Tervamäki

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.