Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Haluatko kiintiönaiseksi pörssiyhtiöön?

Blogit Nurkanvaltaaja 9.3.2010 12:00
Juha Jaakkola

Nyt astun vaarallisiin vesiin. Väitän nimittäin, että naisten tasa-arvo ei etene sillä, että naisia valitaan pörssiyhtiöiden tai valtioyhtiöiden hallituksiin kiintiöperiaatteella. Käy juuri päin vastoin. Päteväkin nainen saa otsaansa ”kiintiönaisen” leiman.

 

Pörssiyhtiöt yleensä ja valtionyhtiöt erityisesti ovat ottaneet tavoitteekseen naisten osuuden kasvattamisen yhtiöiden hallituksissa. Valtion osakesalkkua pyörittävä Solidium seuraa tavoitteen toteutumista yhtiökohtaisesti prosenttiyksikön tarkkuudella.

Tasa-arvotavoitteen minimi on valtio-omistajan mielestä saavutettu, kun 40 prosenttia hallitusten jäsenistä on naisia. Tavoite on vielä monissa yhtiöissä kaukana, mutta koko ajan kehitys kehittyy.

Suuren kansainvälisesti toimivan pörssiyhtiön hallitus on periaatteessa paljon vartija. Hallituksen puheenjohtajalla, mutta myös jäsenellä pitäisi olla laaja ja pitkäaikainen kokemus ylimmän liikkeenjohdon tehtävistä. Muuten hänellä ei ole paljon annettavaa.

Nyt on vain niin, että Suomessa ei vielä ole syntynyt laajaa kokeneiden naisliikkeenjohtajien reserviä, josta ammentaa. Täytyy tyytyä vähempään määrässä, laadussa tai molemmissa. Kun yksi sopiva nainen löydetään, hänellä riittää kysyntää. Se ei koske ainoastaan yritysten hallituksia, vaan esimerkiksi liike-elämän luottamustoimia ja talouslehtien kansikuvia. Anne edestä, Anne takaa, Anne istuu, Anne makaa…

Yritysten kansainvälistyessä hallitusten vaatimustaso kasvaa entisestään ja ennen muuta puheenjohtajan merkitys korostuu. Enää ei ole sopivaa tulla hallituksen kokoukseen kutsukirje avaamattomana.

Kansainvälisessä palkka- ja palkkiovertailussa suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset pärjäävät jopa paremmin kuin niiden toimitusjohtajat. Hallitusammattilaisten yhdistys on ajanut mainiosti jäsenkuntansa etuja ja nostanut heidän arvostustaan.

Nyt on jo menty niin pitkälle, että voi hyvin kysyä, ovatko hallituspalkkiot enää missään järkevässä suhteessa työn määrään ja laatuun.

Esimerkiksi Sampo Oyj:n huhtikuun yhtiökokous saa päätettäväkseen esityksen, jonka mukaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosipalkkiot ovat 160 000 ja 100 000 euroa. Jäsenien palkkio on 80 000 euroa.

Esimerkiksi lääkärin ja diplomi-insinöörin vuoden kokonaisansiot jäävät keskimäärin Sammon hallituksen jäsenen vuosipalkkion alapuolelle. Hallituksen jäsen ansaitsee palkkionsa osallistumalla noin kerran kuukaudessa hyvin etukäteen valmisteltuun kokoukseen, joka päättynee sananmukaisesti hyvin ansaittuun lounaaseen.

Esityksen Sammon hallituksesta tekee hallituksen omasta keskuudestaan valitsema nimitys- ja palkkiovaliokunta. Samalla valiokunta esittää, että se ja koko muu Sammon hallitus jatkaa yhtiökokouksen jälkeen entisellä kokoonpanolla.

Sammon pääomistaja, Solidium, tuskin rettelöi esitystä vastaan, vaikka esityksen mukaan vain joka neljäs hallituksen jäsen on nainen.

 

 

 

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.