Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Halpa raha herätti inflaatiopeikon

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 18.4.2011 06:31

symbolikuvaTaantuma on hellittänyt ja pitkään piilossa pysytellyt inflaatiopeikko nostaa taas päätään.

Kehittyvien maiden kiihtyvä talouskasvu nostaa raaka-aineiden ja energian hintoja, mikä heijastuu suoraan kuluttajahintoihin.

Inflaation kiihtyminen on huono uutinen tavallisen kuluttajan kannalta. Esimerkiksi ruuan ennustetaan kallistuvan Suomessa tänä vuonna 4,5 prosenttia.

Inflaatio vaikuttaa kielteisesti myös kokonaisten kansantalouksien kehitykseen. Kuluttajahintojen kohoaminen heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta. Se taas johtaa tuotannon supistumiseen ja työttömyyden kasvuun.

Euroopan keskuspankki yrittää pitää hintojen nousuvauhdin korkeintaan kahdessa prosentissa. Nyt inflaatio on kuitenkin kivunnut jo 2,6 prosenttiin, joten hintavakautta vaalivan EKP:n oli pakko reagoida oman uskottavuutensa säilyttämiseksi. Se nosti viime viikolla lähes kaksi vuotta huippumatalalla pitämänsä ohjauskoron yhdestä prosentista 1,25:een.

Päätös oli viesti siitä, että pankki pitää inflaatiota suurempana uhkana kuin uutta taantumaa. Markkinoilla uskotaan, että EKP nostaa korkoja seuraavan kerran jo heinäkuussa ja sen jälkeen muutaman kuukauden välein.

Odotukset ovat heijastuneet asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytettyyn 12 kuukauden euriboriin, joka on kohonnut 1,5 prosentin paikkeilta yli kahteen prosenttiin. Jos keskuspankki jatkaa koronnostoja, euribor kohoaa ensi vuoden loppuun mennessä todennäköisesti 3-3,5 prosenttiin. Se nostaisi tyypillisen 100 000 euron asuntolainan hoitokustannuksia jopa 1 500 eurolla vuodessa.

EKP joutuu tekemään päätöksensä hankalassa tilanteessa. Korkojen nousu uhkaa talouskriisistä kärsivien Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan toipumista. Pahimmassa tapauksessa EKP taltuttaa inflaation sijasta talouskasvun ja ajaa Euroopan uuteen taantumaan.

Myös Kiina jarruttaa

Yhdysvaltain tilanne on yhtä vaikea. Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätti maaliskuussa jatkaa elvytystä ja pitää korkotason toistaiseksi nollan tuntumassa, vaikka halpa raha ja rahamäärän kasvu kiihdyttävät inflaatiota. Markkinoilla arvellaan, ettei Fed uskalla nostaa korkojaan vielä tänä vuonna, koska asuntomarkkinat ovat yhä lamassa ja talouskasvu on niin heiveröistä.

Myös Japani jatkaa poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaa, jotta maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamat tuhot eivät ajaisi maata taantumaan.

Mutta Aasian nousevissa talouksissa eletään päinvastaisissa tunnelmissa. Esimerkiksi Kiinassa lamasta ei ole tietoakaan. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia ja talous uhkaa ylikuumentua.

Kiinan keskuspankki nosti huhtikuun alussa antolainauskorkonsa 0,25 prosenttiyksiköllä 6,31 prosenttiin. Nosto oli jo neljäs alle puolen vuoden aikana. Mutta sekään ei auta. Inflaation pelätään kiihtyvän edelleen.

Tilanne on samanlainen Aasian muissakin nousevissa talouksissa. Aasian kehityspankin apulaispääekonomisti Joseph Zveglich muistuttaa, että inflaatio aiheuttaa kehittyvissä maissa paljon vakavampia ongelmia kuin Euroopassa. Suuri osa asukkaista on köyhiä, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan. Köyhissä kehitysmaissa inflaatio voi johtaa pahimmillaan nälänhätään, kuten Zimbabwessa muutama vuosi sitten.

Elintarvikeriippuvuus näkyy myös tilastoviranomaisten mittareissa. Ruuan osuus hintojen nousuvauhtia mittaavassa tavara- ja palvelukorissa on Bangladeshissa 50 prosenttia, kun se on euroalueella noin 15 prosenttia.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Teppo Tiilikainen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt