Hallituksen veropolitiikka epäonnistui

Hallituksen veroelvytys johtaa ojasta allikkoon. Valtaosa kunnista joutuu kiristämään verotustaan, eikä palkansaajien ostovoima kasva.

Verotuksen keventäminen kirjattiin hallitusohjelmaan huhtikuussa 2007, mutta helpotuksia lykättiin tähän vuoteen suhdannesyistä. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan kevennykset menevät laskusuhdanteessa suoraan ihmisten käteen ja lisäävät siten kulutusta ja kysyntää.

Tosiasiassa näin ei näytä käyvän. Hallitus on päästänyt kuntatalouden rapautumaan niin pahasti, että valtaosa kunnista joutuu korottamaan kuntaveroprosenttiaan, mikä pienentää käytettävissä olevia tuloja ja vähentää kulutusta.

Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan peräti 181 kuntaa korottaa veroprosenttiaan ensi vuonna.

Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna 21, jota sovelletaan 17 kunnassa. Kaikkiaan 126 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 19:ään.

Korotukset johtuvat suurelta osin siitä, että hallitus on lisännyt kuntien velvoitteita tarjoamatta niille lisärahoitusta.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ennustaa, että veroprosentit nousevat lähivuosina edelleen. Hän arvioi, että kunnallisveroprosentti voi olla ensi vuosikymmenen puolivälissä ylimmillään jopa 24-25 prosenttia, ellei menojen kasvua saada olennaisesti hidastettua.

Tuloverotuksen keventäminen on kohentanut merkittävästi Suomen sijoitusta raskaimmin verottavien maiden listalla. Pienituloisten verotus on jo kevyempää kuin länsimaissa keskimäärin. Ainakin Belgia, Saksa, Tanska, Italia, Itävalta ja Hollanti verottavat ansiotuloja Suomea kovemmin.

Mutta kehityksellä on kääntöpuolensa. Hyvinvointipalvelut ja koulut on päästetty rapautumaan. Monet perheet vievät lapsensa suoraan yksityislääkärille, koska terveyskeskuksessa saa jonottaa tuntikausia ja erikoislääkärille pääsy on vaikeaa.

Ja tilanne vain pahenee. Kuntien verotulot uhkaavat supistua ensi vuonna korotuksista huolimatta pari prosenttia vajaaseen 15 miljardiin euroon.