Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Guggenheim-kuume nousee, mutta millä hinnalla?

Markku Hurmeranta
Blogit Nurkanvaltaaja 28.3.2011 06:30

symbolikuva guggenheimista

Helsingissä riehuu kummallinen Guggenheim-kuume. Oireyhtymälle on ominaista muun muassa se, että tartunnan saaneet alkavat käyttäytyä jokseenkin kritiikittömästi. Jonkinasteisen hurahduksen tuntuu kokeneen jopa Helsingin Sanomat, joka propagoi museota useiden päivien ajan sivukaupalla.

Vaikka kulttuuriarvoja ei voikaan mitata pelkästään rahassa, niin ehkä jopa Guggenheim-museon esiselvityksen hintaa voi kuitenkin tarkastella myös puhtaasti taloudellisesta näkövinkkelistä tulematta silti leimatuksi oikopäätä perussuomalaiseksi.

Tieto siitä, että Helsinki voisi mahdollisesti oman Guggenheim-museonsa saada, julkistettiin näyttävästi tammikuun puolivälissä. Parhaillaan museohankkeesta tehdään esiselvitystä. Se maksaa 2,5 miljoonaa USA:n dollaria eli nafti kaksi miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ohella Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat luvanneet osallistua selvitystyön kustannuksiin.

Helsingin kaupungin Solomon R. Guggenheim -säätiöltä tilaaman selvityksen budjetti jakautuu mielenkiintoisella tavalla kahteen osaan. Guggenheimin osuus on miljoona dollaria, ja 1,5 miljoonaa dollaria käytetään ostopalveluihin eli ulkopuolisten konsulttien palkkaamiseen.

Sopimuksessa on klausuuli, jonka mukaan ostopalveluihin varatusta 1,5 miljoonasta dollarista mahdollisesti säästyvät rahat palautetaan Helsingin kaupungille.

Jos näin kävisi, niin silloin kyllä kirjoitettaisiin aivan neitseellinen luku konsultointitoimialan historiaan. Sellaista konsulttia ei nimittäin ole vielä syntynytkään, joka ei keksisi käyttöä kaikelle tarjolla olevalle rahalle.

Guggenheim-säätiöstä selvitystyön tekemiseen osallistuu kaksi kolme apulaisjohtajatasoista henkilöä sekä neljä viisi kuraattoria. Käytettävien konsulttien nimiä säätiöllä ei ole tapana julkistaa. Näin ollen ei ole mahdollista arvioida myöskään heidän mahdollisia kytkentöjään Guggenheim-säätiöön.

Toimeksiannon mukaan Guggenheim laatii konsepti- ja kehitysselvityksen, jossa tehdään kartoitus muun muassa ”olemassa olevista suomalaisista kuvataiteen alalla toimivista taidelaitoksista ja niiden suhteesta muihin kulttuuri- ja taidelaitoksiin metropolialueella”. Niin ikään selvitellään esimerkiksi ohjelmisto- ja kokoelmapolitiikkaa, hallintomallia, museon talousvaikutuksia, sijaintia ja kävijämääräennusteita.

Vaikeasti vertailtavissa

Onko Guggenheim-säätiön selvitystyöstään perimä vajaan parin miljoonan euron hinta sitten paljon vai vähän? Vaikea kysymys, kun vertailukohtia ei oikein tahdo löytyä.

Esimerkiksi valmistumaisillaan olevan Musiikkitalon vastaava selvitys tehtiin pääsääntöisesti virkamiestyönä, jolloin ei puhuttu lähellekään Guggenheim-tasoisista kustannuksista.

Arviointia vaikeuttaa lisäksi se, mikä selvityksen status loppujen lopuksi on. Puuhamiesten puheista saa sen kuvan, että kysymyksessä olisi jo varsinainen feasibility study, toteutettavuustutkimus. Toimeksiantokuvauksen perusteella olisi kuitenkin perustellumpaa väittää, että kysymyksessä on ennemminkin esiselvitystasoinen (pre-feasibility study) markkinatutkimus.

Junttimaisesti voi vertailun vuoksi todeta, että nykyaikaisen paperitehtaankin pre-feasibility study syntyy jo noin miljoonalla eurolla.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Markku Hurmeranta

Keskustelu

Gugen museo on liiketoimintaa, joten tutkikoon omalla kustannuksellaan ja tehköön sitten rakentamispäätöksen,mitä se muille kuuluu. Hesalla ja valtiolla on ihan tarpeeksi menoja jo muutenkin ssekä museoita piisaa.

Miksi Helsinki on maksajan roolissa eikä saamapuolella?

Jos kukkeli on hyvä bisnes, niin yksityinenraha on innokas toteuttaja.
Jos kukkeli ei tuota, halutaan rahoittajaksi yhteiskunta.
Näin meillä kokoomuksessa ajatellaan asiat.
Markkinavoimat ja kilpailu hoitavat asian, niinkuin EU:n paras katainen on useasti todennut.

Tämä luku jäi puuttumaan perussuomalaisten kulttuurioohjelmasta. Hyvä vinkki. Minusta kannataisi tehdä feasibility study, miten vuosittain hirveitä summia nielevä ooppera voitaisiin muuttaa uimahalliksi.

The fool and his money will be soon departed sanoo englantilainen sananlasku.
Mikään ei voisi sopia tähän caseen paremmin.
Helsingin kaupungillehan tämä putsattavan typeryksen rooli on
vanhastaan tuttua. Eihän tuosta kauan ole kun asialla oli joku ”arabisheikki”,
jonka kanssa kaupungin vesilaitos teki vesikauppoja…

Näitä luetaan juuri nyt