Fortumin hallintoneuvosto tulilinjalla
Piensijoittajat vaativat yhtiökokouksessa Fortumin hallintoneuvoston lakkauttamista. Nurkanvaltaaja yhtyy heidän esitykseensä.
Hallintoneuvosto on vanha jäänne. Se on tarpeeton elin erityisesti pörssiyhtiölle. Olisi siis korkea aika siivota se historian roskatynnyriin.
Tätä mieltä hallintoneuvostoista ollaan piensijoittajaporukoissa. Tähän tapaan puhui ainakin se aktivistijoukko, joka esiintyi Fortumin yhtiökokouksessa tiistaina, 1. huhtikuuta 2008. Ja tätä mieltä on myös Nurkanvaltaaja.
Joku sanoi kokouksessa, että hallintoneuvosto on ”brezhneviläinen jäänne”. Tästä Nurkanvaltaaja on eri mieltä. Tuossa arviossa taisivat mennä sekaisin ”neuvostohallinto” ja ”hallintoneuvosto”. On niillä sentään vissi ero.
Fortumin hallintoneuvoston kymmenestä vanhasta jäsenestä paikalla oli kaksi. Se lietsoi entisestään kriittistä mielialaa.
Fortum on viimeinen pörssiyhtiö, jossa hallintoneuvosto sinnittelee edelleen. Se johtuu tietysti yhtiön valtionyhtiöluonteesta. Kemirasta hallintoneuvosto lopetettiin lokakuussa 2007, Finnairista jo muutama vuosi sitten.
Joku paikallaolijoista siteerasi Kemiran ex-pääjohtajaa Lasse Kurkilahtea, jolta oli kysytty, miten hallintoneuvoston lopettaminen vaikuttaisi yhtiön toimintaan. ”Neljä kokousta jäisi pitämättä, neljä illallista nauttimatta”, Kurkilahti oli kuulemma vastannut.
Hallintoneuvostot täytetään yleensä poliittisin perustein. Jäsenet ovat kansanedustajia tai muita puolueiden edustajia. Yhtiöjärjestyksessä elimelle ei voida varata mitään tähdellistä tehtävää, koska valta kuuluu yhtiökokoukselle ja hallitukselle, eikä niiden rinnalle kerta kaikkiaan tarvita mitään muita orgaaneja.
Fiksuimmat poliitikot myöntävätkin, että hallintoneuvosto on parhaimmillaankin vain ”linkki” yhteiskunnan ja yhtiön välillä.
”Poliitikot tarvitsevat karkkipalansa ja namupussinsa”, sijoittaja Pekka Jaakkola sanoi Fortumin yhtiökokouksessa.
Fortumin hallintoneuvoston jäseniksi valittiin kansanedustajat Markku Laukkanen, Sanna Perkiö, Rakel Hiltunen, Sampsa Kataja, Kimmo Kiljunen, Katri Komi, Juha Mieto, Jukka Mäkelä sekä Kurikan kaupunginvaltuuston jäsen Martti Alakoski ja puoluesihteeri Panu Laturi.
Rankkaa
istumista
Toimitusjohtaja Mikael Lilius kertoi kokousväelle hyviä uutisia. Liliuksen mukaan Fortum vahvistaa asemiaan Venäjän sähkömarkkinoilla, yhtiön tulos oli historian paras ja sähköstä peräti 89 prosenttia oli ”hiilidioksidivapaata”.
Katsaus oli pitkä, yli puolituntinen. Muutaman kerran muulloinkin Nurkanvaltaajan mieleen tuli, että kyllä kokous saisi sujua nopeammin, ja että tietty piensijoittajien vähemmistö pitkittää kokouksen kulkua ties’ mistä motiiveista.
Nurkanvaltaaja kuitenkin karkotti päättäväisesti mielestään tämän kerettiläisen ajatuksen. Yhtiökokous on osakkeenomistajien demokraattinen instituutio. Olisi yhtiökokouksen perusluonteen vastaista estää vähemmistöä esittämästä kysymyksiä ja kommentteja.
Suomen kieli
kunniaan
Fortumin täytyy palkata johdon puheenkirjoittajaksi ja vuosikertomus- ynnä muiden tekstien stilisoijaksi joku suomea hyvin hallitseva ihminen.
Yhtiökokouksessa piensijoittaja Ilppo Kangas huomautti, että Eesti ja Daugavajoki, joista puhutaan vuosikertomuksessa, ovat suomalaisilta nimiltään Viro ja Väinä. Mikael Lilius taas käytti järjestelmällisesti sanaa ”hiilidioksidivapaa”. Kyseinen sana on kuitenkin huonoa suomea. Nurkanvaltaaja suosittelee sanaa ”hiilidioksiditon”, sillä se on hyvää kieltä.
Nurkanvaltaaja ei missään tapauksessa halua osoitella ihmisiä kieliryhmän tai minkään muunkaan sellaisen seikan perusteella, jolle asianomaiset eivät voi mitään. Mutta Fortum sattuu olemaan suomalainen yhtiö, joka on – varmaan ansaitusti – ylpeä osaamisestaan. Tältä osin taidoissa on hiukan toivomisen varaa.
Jälkikirjoitus
Keskiviikkoaamuna Nurkanvaltaaja havahtuu. Fortum-blogiin sisältyy virhe: ei Fortum suinkaan ole ainoa pörssiyhtiö, jossa on hallintoneuvosto. Sellainen istuu myös Rautaruukissa. Nurkanvaltaaja tekee lähipäivinä tilanteesta täydellisen kartoituksen.