Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Euroopan pankkisektori on yhä liian suuri

Teppo Tiilikainen
Blogit Nurkanvaltaaja 9.9.2013 07:53

Kuva Janne TervamakiSyyskuun puolivälissä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin. Järkytys oli suuri, sillä kyseessä oli Yhdysvaltain neljänneksi suurin investointipankki. Markkinoilla oli uskottu, ettei niin suurta rahoituslaitosta uskallettaisi päästää kaatumaan.

Sitä paitsi Lehman Brothersia pidettiin erittäin kannattavana, ja pääjohtaja Richard Fuldille oli maksettu jättibonus edellisvuoden erinomaisesta tuloksesta. Kaikkiaan Fuld sai palkkaa ja palkkioita lähes 500 miljoonaa dollaria vuosina 1993-2007.

Tapahtumasarja syöksi koko maailman finanssikriisiin, jonka seurauksia maksetaan yhä. Maailman kolmanneksi suurin vakuutusyhtiö, amerikkalainen AIG romahti Lehman Brothersin vanavedessä.
Euroopassa saman kohtalon kokivat belgialainen pankkikonserni Dexia sekä saksalaiset Commerzbank ja Hypo Real Estate. Italiassa kaatui kaikkiaan 19 pankkia vuosina 2008-2010, Itävallassa 17, Saksassa kahdeksan, Hollannissa kuusi, Ranskassa viisi, samoin Irlannissa.

Suomalaiset pankit kestivät paremmin. Niitä oli saneerattu voimakkaasti jo 1990-luvulla, eikä niillä ollut merkittäviä sijoituksia kriisimaissa. Vain tallettajia poikkeuksellisen korkeilla koroilla houkutellut Sofia-pankki meni nurin.

Yhdysvaltain keskuspankin tutkimuksen mukaan finanssikriisi on maksanut amerikkalaisille jopa 14 000 miljardia dollaria, jos työttömyyden aiheuttamat kustannukset lasketaan mukaan. EU-maat ovat puolestaan tukeneet pankkejaan yli 600 miljardilla eurolla, mikä on velkaannuttanut esimerkiksi Irlannin vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen lisäksi on annettu miljardien arvosta erilaisia takuita.

Kölniläisen IW-taloustutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaiset pankit ovat ottaneet opikseen Lehman Brothersin kohtalosta ja ovat nyt selvästi paremmassa kunnossa kuin viisi vuotta sitten.

Pääomavaatimuksia on tiukennettu, jotta tappiot eivät jäisi veronmaksajien kannettaviksi. Se ei ole halpaa - pelkästään Saksan pankit tarvitsevat IW:n mukaan 32 miljardia euroa uutta pääomaa vuoteen 2018 mennessä.

Tulevaisuudessa sijoittajat joutuvat kantamaan osansa vastuusta. Samalla johtajien palkkioita on sidottu pankkien pitkän aikavälin menestykseen.

IW:n mielestä pankkivalvontaa pitää tiukentaa, mutta se tyrmää pankkien yhteisvastuun. IW:n tutkijoiden mielestä suunnitteilla olevat pankkien purkurahastot pitäisi perustaa kansalliselle pohjalle.

Laitos epäilee myös Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen työryhmän suunnitelmaa vähittäis- ja investointipankkitoiminnan erottamisesta toisistaan. Suunnitelma näyttää kuitenkin etenevän EU:n komissiossa ja parlamentissa.

Brittipankki Royal Bank of Scotland julkisti vastaavan selvityksen heinäkuussa. Sen mukaan euroalueen pankkijärjestelmä on edelleen aivan liian suuri. Pankkisektorin tase on kolme ja puoli kertaa suurempi kuin euromaiden yhteenlaskettu vuotuinen bruttokansantuote, joten valtiot eivät pysty tukemaan pankkejaan vakavissa kriisitilanteissa.

Yhdysvaltain tilanne on tässä mielessä helpompi. Siellä pankkisektori on suurin piirtein saman suuruinen kuin maan vuotuinen bruttokansantuote.

Kuvitus Janne Tervamäki.