Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Euron kriisi: Suomi maksaa aina

Blogit Nurkanvaltaaja 12.5.2010 13:45
Juha Jaakkola

On se ihmeellistä. Satojen miljardien tukipaketit sinkoilevat Euroopassa, mutta loppujen lopuksi se ei maksa mitään kellekään tuen antajalle. Kysymys kun on vain tilapäisistä, korollisista lainoista tai velkojen takauksista. Ja jos Euroopan Keskuspankki alkaa ostaa valtioiden, yritysten ja pankkien joukkovelkakirjalainoja, niin sekään ei ole oikeastaan keneltäkään pois.

Näinhän meille on komissaarien ja ministereiden suulla vakuutettu.

Suomen suora osuus Euroopan pelastustalkoissa on 1,6 miljardin euron laina Kreikalle sekä reilun kahdeksan miljardin osuus kaikkiaan 440 miljardin takauksista, joita voidaan antaa mille tahansa luottokelvottomalle euromaalle. Välillisesti Suomi on mukana EU:n komission 60 miljardin euron vippikassassa.

Tänä vuonna Suomi tarvitsee omiin tarpeisiinsa 12-13 miljardia euroa uutta lainaa. Joka neljäs Suomen valtion tänä vuonna tarvitsema euro on lainaa ulkomaisilta sijoittajilta.

Viime viikon rahamarkkinakaaokseen asti Suomi sai rahaa jopa yllättävän helposti ja lähes samalla korolla kuin EU:n veturimaa Saksa. Esimerkiksi Kreikan, Espanjan ja Portugalin heikko maine suorastaan kohensi Suomen asemaa velkamarkkinoilla, sillä epävarmoina aikoina sijoittajat hakevat rahoilleen turvaa. Lainan laatu on silloin tärkeämpää kuin sen tuotto.

Viime viikolla sijoittajat olivat paniikissa. Kreikan lainoista haluttiin päästä eroon lähes mihin hintaan tahansa, mutta ostajia oli vaikea löytää. Maanantaina tilanne oli kääntynyt päälaelleen, kun EU:n ja EKP:n tukipäätökset turvasivat Kreikan velkojien saatavat. Maanantain jälkeen sijoittajan mieli on ollut ailahteleva.

Euroalueen maat takaavat nyt kollektiivisesti heikoimpien jäsenmaiden luottokelpoisuuden. Varmuuden vuoksi EKP ryhtyy ostamaan niiden lainoja. Tämä merkitsee sitä, ettei heikompien euroalueen maiden tarvitse enää pelätä markkinoiden jyrkkää tuomiota. Rahan hinta ei enää riipu suoraan siitä, kuinka hyvin maa on hoitanut oman taloutensa, ja miten sen uskotaan selviytyvän velkataakastaan.

Nyt ollaan taas lähellä sitä moraalikatoa, moral hazardia, joka vaanii aina, kun toteutuneet riskit jaetaan yhteisesti, mutta voitot pysyvät yksityisinä. Kun sijoittajat alkavat tutkia euroaluetta yhtenä kokonaisuutena, hyvän luottokelpoisuuden maat häviävät ja luottokelvottomat voittavat. Toisin sanoen esimerkiksi Saksan ja Suomen lainojen korkotaso nousee ja Välimeren maiden laskee.

Nyt komissaarit, keskuspankkijohtajat ja valtiovarainministerit sanovat, että lainojen ja takausten ehdot ovat erittäin tiukat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiukkoihin ehtoihin sitoutunut velallinen lopulta noudattaisi niitä. Voi olla, ettei se haluistaan huolimatta kykene siihen. Esimerkiksi Kreikka voi parin vuoden kuluttua olla niin pahassa taloudellisessa syöksykierteessä, että velkojen maksu ei ole enää valtion poliittisen johdon tahdon varassa.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.