Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Eurobondit tulevat, jos Saksa hyväksyy ne

Blogit Nurkanvaltaaja 5.9.2011 06:31
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

symbolikuva eurostaEuroopan velkakriisi kiristää tunnelmia myös Saksassa, joka Euroopan suurimpana talousmahtina ratkaisee lopulta euron kohtalon. Luottamus liittokansleri Angela Merkelin hallitukseen horjuu. Veronmaksajat ovat haluttomia tukemaan velkaantuneita euromaita, ja 50 yritysjohtajaa on tehnyt Kreikan tukipaketista valituksen perustuslakituomioistuimeen.

Merkel torjui viime viikolla Suomen vaatimat vakuudet Kreikka-lainalle. Valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble kiirehti samaan aikaan euromaille yhteistä talouspolitiikkaa ja presidentti Christian Wulff arvosteli voimakkaasti Euroopan keskuspankkia kriisimaiden velkakirjojen ostamisesta.

Italia, Kreikka ja Luxemburg uskovat, että velkakriisi talttuisi euromaiden yhteisillä joukkovelkakirjalainoilla, niin sanotuilla eurobondeilla. Myös monet sijoittajat uskovat tähän. Lainojen maariskit katoaisivat, kun niillä olisi kaikkien 17 euromaan takaus.

Merkel on torjunut ajatuksen, ainakin toistaiseksi. Myös Suomi vastustaa eurobondeja, samoin Itävalta ja Hollanti, jonka valtiovarainministeri Jan Kees de Jager luonnehtii hanketta ”perverssiksi”. Hänen mukaansa eurobondit eivät ratkaisisi velkakriisiä, koska vaikeuksissa olevat maat ottaisivat vain lisää lainaa säästämisen sijaan.

Eurobondit aiheuttaisivat merkittäviä kustannuksia niille maille, jotka ovat hoitaneet talouttaan kurinalaisesti. Ne joutuisivat tukemaan Etelä-Eurooppaa korkokuluissa, koska eurobondien luokitus olisi parhaiden euromaiden kolmen A:n reittausta huonompi.

Müncheniläinen taloustutkimuslaitos IFO laskee, että eurobondit maksaisivat Saksalle vuosittain jopa 30-47 miljardia euroa. Kielissä toimiva IFW-instituutti päätyy noin kymmeneen miljardiin.

Kustannukset syntyisivät kohoavista korkokuluista. Laskelmat ovat karkeita ja teoreettisia, mutta samoja kaavoja käyttäen Suomen korkokustannukset nousisivat vuosittain ainakin sataan miljoonaan euroon.

Puolesta ja vastaan

Saksan vaikutusvaltaisimpiin ekonomisteihin kuuluva IFO:n pääjohtaja Hans-Werner Sinn vastustaa eurobondeja henkeen ja vereen. Hänen mukaansa ne tuhoaisivat euroalueen lopullisesti, kun heikot taloudet saisivat lainaa samalla korolla kuin hyvät.

Mutta Saksan ekonomistipiireissä on toisenlaisiakin ajatuksia. Sosiaalidemokraattien talouspoliittinen neuvonantaja, professori Henrik Enderlein katsoo, että euroalueen pelastaminen edellyttää eurobondeja, jotka rakennettaisiin siten, ettei velkoja sosialisoitaisi. Enderlein pelkää, että nykymenolla Eurooppa ajautuu pitkittyvään taantumaan, joka tuhoaa euron.

Jotakin on pakko keksiä, sillä kriisi uhkaa karata lopullisesti poliitikkojen hallinnasta. Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ehdottivat pari viikkoa sitten, että euroalueelle luotaisiin yhteinen taloushallitus, joka kokoontuisi pari kertaa vuodessa koordinoimaan yhteistä talouspolitiikkaa. He haluaisivat kirjata perustuslakeihin vaatimuksen tasapainoisesta budjetista.

Markkinoilla uskotaan, että eurobondit tulevat aikanaan, jos rahaliitto halutaan pitää elossa. Joka tapauksessa niitä suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Ajatuksena on, että valtiot voisivat saada yhteistä eurolainaa yhteisesti sovittuun rajaan asti, esimerkiksi 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen yli menevä velka olisi hankittava ilman yhteistä takausta.

Mutta eurobondeistakaan ei ole apua tähän hätään. Ne edellyttäisivät EU:n perussopimusten muuttamista, ja se vie vuosia.

Kuvitus Janne Tervamäki

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.