Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

EU rakentaa liittovaltiota varovaisin askelin

Blogit Nurkanvaltaaja 7.7.2012 15:00
Teppo Tiilikainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Brysselin viimeviikkoinen huippukokous osoitti taas kerran, että EU pystyy päätöksiin vain pakon edessä. Nyt painetta oli enemmän kuin tarpeeksi, sillä velkakriisi uhkaa hajottaa koko euroalueen.

Huippukokous päätti keskittää euroalueen pankkien valvonnan Euroopan keskuspankkiin vuoden loppuun mennessä. Päätös oli askel kohti EU:n komission kaavailemaa pankkiunionia, jossa pankeille luotaisiin myös yhteinen talletussuojajärjestelmä. Käytännössä pankkiunioni olisi osa Saksan kaavailemaa tiivistä talousunionia, jossa komissio saa päätösvaltaa jäsenmaiden kansalliseen finanssipolitiikkaan.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toivoo, että pankkiunioni perustettaisiin jo ensi vuonna. Suunnitelma etenee kuitenkin hitaasti, sillä eurokriisin suurin maksaja Saksa on haluton ottamaan kontolleen lisää vastuita. Pankkiunioni merkitsisi tulonsiirtoa Saksalta, Suomelta ja muilta luottokelpoisilta eurovaltioilta kriisimaille. Sillä olisi siis sama vaikutus kuin paljon parjatuilla eurobondeilla eli euromaiden yhteisillä velkakirjoilla.

Saksan liittokansleri Angela Merkel näkee pankkiunionin pitkän aikavälin tavoitteena, joka voidaan perustaa vasta siinä vaiheessa, kun euroalue on tiivistynyt talousunioniksi. Brysselissä toimisi silloin 17 euromaan yhteinen valtiovarainministeriö, jolla olisi oikeus korjata euromaiden budjetteja, jos ne ylittäisivät sovitut rajat.

Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä näkee pankkiunionissa myönteisiä piirteitä. Hän uskoo, että se katkaisee valtioiden velkakriisin ja pankkikriisin välisen kohtalonyhteyden.

Suomen kansainvälisesti arvostetuin taloustieteilijä, Massachusetts Institute of Technology -yliopiston professori Bengt Holmström on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että Euroopan valtiot ja pankit ovat nyt hukkumassa käsi kädessä. Kierre voitaisiin katkaista yhteisellä pankkivalvonnalla ja talletusrahastolla.

Lannoon oikotie

Pankkiunionin tiellä on monenlaisia poliittisia esteitä, joten siitä ei ole välitöntä apua velkakriisiin. Tiivis talousliitto ylikansallisine elimineen edellyttää kansallisen tason hyväksyntää ja uusia sopimuksia. Seuraavan kerran asiasta keskustellaan valtionpäämiestasolla vasta lokakuun huippukokouksessa.

Brysseliläisen CEPS-tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Karel Lannoo haluaisi lopettaa jaarittelun. Hänen mukaansa EU:lla ole aikaa kuukausitolkulla jatkuviin keskusteluihin, koska koko järjestelmä uhkaa romahtaa. Hänen mielestään pankkien valvonta pitäisi siirtää välittömästi Euroopan keskuspankille, jolla on tehtävään riittävästi resursseja. Samalla EU:hun pitäisi luoda rahasto yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaksi.

Lannoon mukaan pankkiunioni voitaisiin rakentaa ilman aikaa vievää kansallista parlamenttikierrosta. Hän viittaa EU:n perussopimuksen artiklaan 127.5, joka antaa valtiovarainministereille mahdollisuuden luovuttaa pankkien valvonnan EKP:lle.

Pykälä kuului jo Maastrichtin sopimukseen. Se luotiin aikoinaan teoreettiseksi mahdollisuudeksi kuvitteellisen kriisin varalle, mutta nyt se tarjoaisi hädässä hyvän oikotien. Lannoon mielestään EKP:n toimivalta pitäisi muutenkin laajentaa samanlaiseksi kuin Yhdysvaltain keskuspankilla Fedillä.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.