Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Epävarmat saatavat: Suomen Pankilla on vahva tase mutta jättimäiset riskit

Blogit Nurkanvaltaaja 17.12.2012 07:30
Kustaa Hulkko
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kuvitus Janne Tervamäki.

On pakko palata Suomen vastuisiin euroalueen velkakriisissä. Tuli nimittäin luvatuksi tällä palstalla lokakuun alussa, että valtion riskien lisäksi käsitellään myös Suomen Pankin panoksia europelissä (Mikä on liikaa?, SK 40/2012).

Suomen Pankilla on vahva tase. Oma pääoma, arvopaperien ja valuuttojen arvonmuutostilit sekä varaukset ilman eläkevarauksia ovat yhteensä noin kuusi miljardia euroa. Lisäksi on 1,6 miljardin euron puskuri kullan arvonmuutoksia vastaan.

Pankki arvioi, että sen tappio olisi vähintään 1,8 miljardia euroa ja keskimäärin 2,7 miljardia euroa, jos markkina- ja luottoriskeistä toteutuisi huonoin mahdollinen yhdistelmä, jonka todennäköisyys on yksi prosentti. Kyky hoitaa keskuspankin tehtäviä ei siis ole vaarassa.

Laskelma on varmasti tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Silti pankki itsekin varoittaa, että käytetyt mallit eivät täysin kuvaa ”kokonaisaltistumaa riskeille”.

Tulee mieleen Musta joutsen -kirjan tekijän Nassim Talebin opetus, jonka mukaan ei pidä lähteä uimaan yli joen, jos tiedossa on vain se, että sen keskisyvyys on 125 senttiä.

Suomen Pankin taseen suurin erä on Target-järjestelmään liittyvät saamiset, 51,8 miljardia euroa. Se on yli 60 prosenttia koko taseesta.

Target on euroalueen maksujärjestelmä, jonka kautta EKP toteuttaa yhteistä rahapolitiikkaa. Normaaliaikana euromaan kansallisen keskuspankin Target-saldo on suunnilleen nolla. Nyt Kreikan keskuspankin velkasaldo on sata miljardia euroa. Kriisimaiden keskuspankeilla on yhteensä tuhannen miljardin Target-velka EKP:lle.

Nämä summat ovat kertyneet niin, että muun rahoituksen puuttuessa esimerkiksi kreikkalainen pankki ottaa lainaa Kreikan keskuspankilta, jonka tileihin syntyy Target-velka EKP:lle. Rahat päätyvät tuontitavaroiden maksuina, velan kuoletuksina tai sijoituksina Suomen ja muiden vakaiden maiden pankkeihin. Ne eivät saa kaikkea rahaa kaupaksi yleisölle, vaan tallettavat ”ylimääräiset” rahat oman maansa keskuspankkiin. Eurojärjestelmän tilinpidossa tämä talletusylijäämä näkyy esimerkiksi Suomen Pankin Target-saatavana EKP:ltä.

Rahapoliittisesti mekanismi toimii hyvin, koska se edistää rahoitusmarkkinoiden rauhoittumista.

Ongelma on siinä, että Target-saatava ei ole pomminvarma, kuten saksalainen taloustieteilijä Hans-Werner Sinn on varoittanut. Euroalue voi hajota, Target-velalliset mennä konkurssiin ja EKP lakata olemasta. Sinnin mukaan Suomen Pankin osuus Target-riskeistä on 26 miljardia euroa, jos kriisimaat kaatuvat. Lisäksi tulevat pienemmät rahapoliittiset riskit.

Moni asiantuntija torjuu Sinnin väitteet liioitteluna: Target-velka on pelkkiä numeroita, kirjanpitoa, jonka takana on keskuspankin vakuudellinen luotonanto vakavaraisille pankeille.

Toisaalta eräs keskuspankkimies kertoi minulle Brysselissä marraskuun alussa Sinnin faktojen olevan kohdallaan. Luottokelpoisuusluokittaja Moody’s kertoi kesällä harkitsevansa Saksan reittauksen alentamista osin Target-ongelman takia ja lehtitietojen mukaan myös Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann on huolissaan siitä.

Silti on syytä muistaa Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän kommentti Suomen vastuista: summat ovat suuria, mutta sittenkin vain laskennallisia äärirajoja, jotka tuskin toteutuvat.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.