Elvytys luo uusia kuplia markkinoille

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Yhdysvallat ja EU-maat velkaantuvat ennen näkemätöntä tahtia, mutta elvytystä jatketaan, ettei orastava talouskasvu hyydy.

Finanssikriisin aikoinaan suurin piirtein oikein ennustanut New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini pelkää, että liiallinen elvytys on luonut uusia kuplia osake- ja raaka-ainemarkkinoille. Hänen mukaansa markkinat ovat nousseet liikaa ja liian aikaisin.

Myös EU:n komissio on huolissaan tilanteesta. EU:n sääntöjen mukaan budjettivaje saa nousta korkeintaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Komission mukaan peräti 20 jäsenvaltiota 27:stä ylittää tuon rajan tänä vuonna, joten tilanne ei näytä hyvältä. EU-maiden yhteinen velka uhkaa nousta ensi vuonna lähes 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Komissio on varoittanut Saksaa, Italiaa, Itävaltaa, Belgiaa ja Tšekkiä, Hollantia, Portugalia, Slovakiaa ja Sloveniaa kasvavasta budjettivajeesta. Ongelma johtuu siitä, että verotulot eivät riitä kattamaan menoja.

Kaikkein huolestuttavinta on se, että EU:n suurin talousmahti Saksa aikoo leikata veroja, vaikka budjettivaje uhkaa nousta kuuteen prosenttiin ensi vuonna.

Taloustieteilijöiden varoitukset näyttävät kaikuvan kuuroille korville. Kysymys on vaalilupauksesta, jonka uutta hallitusta muodostavat kristillisdemokraatit ja liberaalit antoivat kampanjassaan.

Kasvava työttömyys vaikeuttaa tilannetta entisestään. Euroalueen työttömyys on kohonnut jo yli yhdeksään prosenttiin, eli korkeammaksi kuin kertakaan yli kymmeneen vuoteen.

Teollisuusmaiden järjestö OECD laskee, että Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat elvyttäneet EU:ssa kaikkein eniten, jos elvytyspakettien koko suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) puhuu jo elvytystoimien lopettamisesta. Se tarkoittaa suomeksi, että veroja aletaan korottaa todennäköisesti jo ensi vuonna.