Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ei määrää ilman laatua – vanhuspalvelulaki tietää kuntapäättäjille päänvaivaa

Blogit Nurkanvaltaaja 27.8.2012 06:30
Paul Lillrank

Kuvitus Janne Tervamäki.

Kuntatieteellisen normaaliparadigman mukaan palvelun laatu on yksi-yhteen-suhteessa resurssien määrään. Hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ei voi kehittää. Ei ole ajateltavissa palveluinnovaatioita, joiden avulla hyvää hoitoa, ennakolta ehkäisyä tai kuntoutusta voisi aikaansaada vähemmillä resursseilla. On väistämätöntä, että vanhukset makaavat laitoksissa. Johtaminen on hallinnointia, ja strategia on resurssipulasta valittelua. Panokset ja tuotokset raportoidaan erikoisaloittain ja tilikausittain, ei kokonaisvaltaisesti vanhuksen elinkaaren yli. Tähän teoriaan nojautuen resurssimäärät halutaan nyt naulata lakitekstiin.

Kun kunnallinen hyvinvointipalvelu ei suoriudu tehtävistään ja täytä kansalaisten odotuksia, syyksi on aina kelvannut resurssipula. Jos resurssit kirjoitetaan lakiin ja jos ne vielä annetaan, resurssipula lakkaa olemasta syy. Kokonainen suomalainen keskusteluperinne menee hautaan!

Jos teoria ei olekaan tosi ja vanhus 0,7 hoitajan silmien alla edelleen makaa pissavaipoissa, laatutavoitteita todennäköisesti ruvetaan virittelemään, vähättelemään ja pimittelemään.

Tämän estämiseksi myös laatuvaatimukset on määriteltävä täsmällisesti ja kirjattava lakiin. Palvelutarpeen arvioi tuottajasta riippumaton taho. Tavoitteiden toteutumista valvotaan säännöllisin auditoinnein. Eihän ole vastuullista, että velkaantunut valtio jakaa rahaa vahtimatta vaikuttavuutta.

Veronmaksajankin olisi hyvä tietää, mitä hän kuntatieteellisen teorian mukaan voi 0,7 hoitajalta vaatia. Olisi myös hyvä pystyä vertaamaan, voisiko jonkun muun teorian nojalla vähemmällä saada enemmän?

Kunta konkurssiin

Mitä sitten tehtäisiin tapauksissa, joissa resurssit ovat lainmukaisia, mutta tulokset eivät?

Yksityiselle tilanne on selvä: sopimukset irtisanotaan ja edessä on konkurssi. Mutta mitä jos tuottaja on kunta? Jos kunta ei suoriudu tehtävistään lakisääteisillä resursseilla, miksi se saisi jatkaa olemassaoloaan lainrikkojana?

Ministeriön tulisi kiireellisesti luoda menettelytavat kuntakonkurssin hallitulle toteutukselle. Toimiva johto irtisanotaan. Konkurssipesän resurssit luovutetaan tai myydään jollekin kyvykkäämmälle toimijalle, naapurikunnalle, isäntäkunnalle tai yksityiselle.

Entä mitä tehdään tapauksessa, jossa laatuvaatimukset kiistattomasti täyttyvät pienemmillä resursseilla? Saako palvelutuottaja käyttää ylijäämiä toimintansa kehittämiseen, henkilöstönsä palkitsemiseen, osinkoihin tai innovaatioiden edistämiseen? Jos ylijäämät ulosmitataan valtiolle, tuottavuus ei tietenkään hievahda mihinkään.

Siis, jos resurssimitoitukset kirjataan lakiin, sinne tulee kuntalaisten edun nimessä myös kirjata velvoittavat ja täsmälliset laatuvaatimukset. Kun molemmat kirjataan, on pakko säätää myös kuntien konkursseista ja ylijäämien käytöstä.

Sekä resurssien määrän että palvelun laadun kirjaaminen lakiin toisi vipua kuntareformiin.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.