Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ei hyvältä näytä

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 14.11.2008 08:01

Maailman ja Suomen talousnäkymät heikkenevät, joten myös pörssissä menee huonosti.

Kun Suomi sukeltaa kohti taantumaa, tuntuu siltä, että ekonomistien arvaukset laahaavat jäljessä.

Itsekin tässä olisi pystynyt lonkalta ennustamaan taloutta suunnilleen yhtä hyvin kuin alan ammattilaiset.

Ekonomisteja pitää kuitenkin ymmärtää. He tarvitsevat aina ”dataa” eli historiatietoa ennusteisiinsa, ja esimerkiksi tilastojen valmistuminen kestää ymmärrettävästi aikansa.

Tavallisen meikäläisen ennusteväline on nenä. Se haistaa joskus herkästi yhteiskunnan tunnelmia, heikkojakin signaaleja. Parhaimmillaan ihmisten odotukset ja arvaukset mukautuvat nopeammin muutokseen kuin taiteen sääntöjen mukaan laaditut ennusteet.

Yleensä melko
järkevää puhetta

Nurkanvaltaaja itse kuitenkin seuraa ekonomistien arvioita ja suosittelee sitä muillekin. Kysymys ei ole yksittäisten numeroiden tarkkuudesta, vaan siitä, että ne perustuvat yleensä järkeviin analyyseihin taloudesta.

Viimeksi Suomea koskevia talousennusteitaan ovat päivittäneet 10. marraskuuta Sampo Pankki ja Nordea.

Sammon arvion mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu putoaa ensi vuonna 0,3 prosenttiin – vuoden 2007 vastaava luku oli muuten peräti 4,5 prosenttia.

Työttömyys nousee 7,0 prosenttiin; tälle vuodelle on ennustettu vain vähän yli kuuden prosentin työttömyysastetta.

”Mikäli vientinäkymät entisestään synkkenevät, voi bkt hieman supistuakin”, kirjoittivat Sampo-pankin ekonomistit Lauri Uotila ja Pasi Kuoppamäki.

Nordeakin oli pessimistisempi kuin aikaisemmin. Se alensi ensi vuoden kasvuennusteensa 0,5 prosenttiin.

Arvioiden taustalla on maailmantalouden jäähtyminen. Euroalue, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat jo todennäköisesti taantumassa eli niiden kokonaistuotanto pienenee.

Ensi vuonna läntisten teollisuusmaiden talouskasvu jäänee enintään nollaan prosenttiin. Sitä ei estä edes se, että talouspolitiikka pyrkii elvyttämään kasvua, korot laskevat, euro heikkenee ja mahdollisesti öljykin vielä halpenee.

Vientikysynnän heiketessä ”lomautus” on Suomessa päivän sana. Siksi myös Suomen kuluttajien luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja ostointo laantuu, vaikka kotitalouksien tilanne onkin varsin hyvä.

Mitä tapahtuu
maailman pörsseissä?

Helsingin pörssikurssit ovat laskeneet kolmessa kuukaudessa kolmanneksen ja vuodessa yli puolet.

Välillä kurssit pyrähtävät muutaman päivän nousuun niin Helsingissä kuin muuallakin. Siitä ei valitettavasti koidu pitkäaikaista riemua. Muutaman päivän kuluttua hinnat alkavat taas pudota.

Sellaista on laskukauden normaali dynamiikka.

Valpas Arvopaperi-lehti on kiitettävästi selostanut koko finanssikriisin ajan kuuluisan amerikkalaisen talousanalyytikon Nouriel Roubinin arvioita. Roubini tunnetaan siksi, että hän on ennustanut parin vuoden ajan suunnilleen kaiken olennaisen oikein subprimekriisistä alkaneen rahoituskriisin – loppujen lopuksi globaalin talouskriisin – kulussa.

Nyt Roubini arvioi, että edessä on taantuma ja että kansainvälisten osakemarkkinoiden kurssilasku jatkuu. Hän puhuu 20-30 prosentin kurssipudotuksen uhasta.

Nurkanvaltaajan mielestä Roubinin tähänastinen osumatarkkuus ei voi perustua pelkkään sattumaan. Hänen täytyy olla taitava. Silti talous on niin monimutkainen otus, että todennäköisesti hänkin vielä joskus erehtyy.

Oliko lokakuu
kuukausista julmin?

”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kuuluu runoilija T. S. Eliotin paljon siteerattu säe.

Moni tämän syksyn pörssiromahdusta seurannut on varmaan eri mieltä runoilijan kanssa. Syyskuu oli karmea kuukausi ja lokakuu melkein yhtä hirveä.

Monen tarkkailijan mielestä Helsingin pörssi oli vähällä tuhoutua syys-lokakuussa siinä mielessä, että osakkeiden hintoja uhkasi vielä suurempi romahdus kuin toteutunut 30 prosentin pudotus.

Siltä suomalaiset pörssiyhtiöt pelasti hallituksen esitys eläkeyhtiöiden tilanteen huojentamiseksi.

Nimittäin Suomen työeläkeyhtiöt olivat ajautuneet lievästi sanoen hankalaan tilanteeseen. Tai ainakin osa niistä.

Pörssikurssien lasku pakotti työeläkelaitokset osakemyynteihin. Taustalla oli Suomen yritysten lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakavaraisuusjärjestelmä: mitä heikompi vakavaraisuus, sitä vähäisempi voi olla osakkeiden osuus sijoitussalkussa.

Niinpä hallituksen oli pakko antaa eduskunnalle lakiesitys työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntöjen uudistamisesta.

Lähes samaan saumaan sattui myös se, että eläkeyhtiö Varma ryhtyi valtion bulvaaniksi ja nappasi kymmenen prosentin potin Elisan osakkeita kilpailijansa Ilmarisen ja teleyhtiö DNA:n nenän edestä. Osakkeet taas olivat kaupan, koska islantilainen spekulantti Thor Björgolfsson joutui myymään ne rahapulassaan.

Ulkomaiset
osakkeet myytiin

Nurkanvaltaaja arvaa, että hallituksen pelastusoperaatio ajoittui sikäli onnistuneesti, että eläkeyhtiöiden ei tarvinnut myydä suomalaisia osakkeita pilkkahintaan. Sen sijaan eläkeyhtiöt ovat todennäköisesti myyneet suunnilleen kaikki ulkomaiset osakkeensa.

Helsingin pörssiyhtiöiden omistustietojen perusteella näyttää siltä, että eläkeyhtiöt keikkuvat edelleen niiden osakkeenomistajien kärkinimien joukossa.

On väitetty, että eläkeyhtiöt peesaavat pörssissä toisiaan kuin sopulit konsanaan. Kun yksi ostaa jotakin yhtiötä, niin kohta toiset tulevat perässä.

Uusimmat tiedot pörssiyhtiöiden omistusmuutoksista eivät tue tätä käsitystä. Vaikuttaa siltä, että eläkesijoittajien odotuksissa pörssiyhtiöiden arvonnoususta oli ainakin lokakuussa suuri hajonta.

Toisaalta myös eläkesijoittajien mahdollisuudet sijoittaa osakkeisiin ovat kovin erilaiset, koska niiden vakavaraisuustilanteet vaihtelevat kovasti (ks. kirjoituksen lopussa oleva taulukko).

Millaisia eroja niiden sijoituspolitiikassa sitten näkyy? Nurkanvaltaajan harkinnanvarainen otos käsitti muutamia suuria pörssiyhtiöitä.

Ilmarinen myi
Elisan osakkeita

Suurin eläkeyhtiö Varma 8-kertaisti lokakuussa Elisa-omistuksensa edellä mainitun valtiodiilin kautta.

Toiseksi suurin työeläkeyhtiö Ilmarinen taas kasvatti ensin Elisa-salkkuaan lokakuun alussa, mutta kuun 17. päivän jälkeen se pienensi sitä roimasti. Ilmarinen äänesti jaloillaan, kun kerran valtio ja Varma eivät kaivanneet sen palveluja islantilaisten osakkeiden ostamiseksi. Samoin Etera myi Elisa-osakkeistaan lähes puolet. Myös Eläke-Fennia pienensi Elisa-omistustaan.

Keskosta Ilmarinen vankisti lokakuussa otettaan. Sen sijaan Etera puolitti K-salkkunsa ja Eläke-Fenniakin vähensi omaansa.

Tämän vuoden alusta lähtien työeläkeyhtiöt ovat keskimäärin selvästi lisänneet Keskon painoa salkuissaan. Ajatus on luultavasti se, että tuli taantuma tai vaikkapa lama, kuluttajien päivittäistavarakauppa jatkuu suunnilleen ennallaan, joten myös Keskon osake säilyttää arvonsa suhteellisesti paremmin kuin esimerkiksi vientiyhtiöiden.

Metsoa osti Ilmarinen tuntuvasti lisää ja samoin teki Etera. Wärtsilässä Ilmarinen kasvatti osuuttaan 40 prosenttia ja Eläke-Fennia hieman.

Neste Oilissa Ilmarinen lisäsi panoksiaan hiukan. Sen sijaan Etera myi Neste Oilin osakkeita. Orionissa ei juuri tapahtunut omistusmuutoksia. Etera tosin pudotti osuuttaan neljänneksen.

UPM:ssä Ilmarinen lisäsi osuuttaan kun taas Varma ja Eläke-Fennia taas vähensivät omistuksiaan.

Näiden tietojen perusteella näyttää siltä, että lokakuussa Varman rahkeet eivät riittäneet juuri muihin operaatioihin kuin Elisa-potin ostamiseen. Ainakaan edellä mainituissa yhtiöissä Varma ei sanottavasti lisännyt omistustaan.

Rautaruukki
oli poikkeus

Nurkanvaltaajan otokseen sattuneista yhtiöistä Rautaruukki on kuitenkin poikkeus: siinä Varma kasvatti omistusosuuttaan viidenneksen.

Eläkeyhtiöiden vedonlyönti Rautaruukista oli lokakuussa kovin epäyhtenäistä. Ilmarinen pudotti Rautaruukki-salkustaan pois 40 prosenttia, Etera ja Eläke-Fennia hieman vähemmän.

Kun eläkeyhtiöiden enemmistö myi Rautaruukkia, jonkun oli tietysti ostettava sitä vastaavasti. Rautaruukin suuriin ostajiin kuului muun muassa konepajansa myynnillä rikastunut Jorma Lillbacka, joka nykyisin omistaa Alahärmässä sijaitsevan Power Park -huvipuiston.

Eläkeyhtiöiden sijoitustuotot
ja vakavaraisuus 2008

Ensimmäinen luku on vakavaraisuus-% 30.9., toinen luku sijoitustuotto-% 1.1.-30.9.

Eläke-Tapiola 11,1, -5,6
Eläke-Fennia 10,2, -7,2
Varma 15,4, -9,1
Ilmarinen 15,5, -9,4
Etera 15,4, -9,9

Kaikki Nurkanvaltaaja-blogin merkinnät löydät täältä

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Kuinkahan moni tietää, miten noita vakavaraisuusprosentteja luetaan?

Eläkeyhtiö voi jatkaa toimintaansa, ja kaikki voi olla kunnossa, vaikka tunnusluku olisi – tuolla tavoin ilmaistuna – negatiivinen. Tässä tilanteessa vain voitonjako ei ole sallittu, mutta eläkkeet maksetaan ja rahastoidaan normaalisti.

Oikeastaan luvut pitäisi ilmaista muodossa Eläke-Tapiola 111 %, Eläke-Fennia 110 % jne. koska nuo luvut ovat vakavaraisuusrajan ylitteitä. (100 % vakavaraisuus merkitsee tavoitetilaa, jolloin voitonjako on sallittu, ja 400 % vakavaraisuus on jo liian suuri.)

Eläkeläiselle on tietenkin parasta, että eläkkeet maksetaan. Minä olen Valtionkonttorin asiakkaita. Sitä ei ole luettelossa. Onko siitä tarkempaa tietoa saatavissa?

Kiitos kommenteista. Vakuutusmatemaatikolle: Vakavaraisuusprosentti kertoo sen, kuinka suuri eläkelaitoksen tärkein riskipuskuri eli toimintapääoma on suhteessa yhtiön eläkevastuisiin. Todella, vähintään yhtä olennainen tieto on eläkelaitoksen vakavaraisuusasema, joka ilmaisee toimintapääoman suhteen sijoitussalkun riskeihin. Tältä osin suurten eläkeyhtiöiden luvut olivat syyskuun lopussa seuraavat: Ilmarinen 1,3, Etera 1,4, Eläke-Tapiola 1,4, Eläke-Fennia 1,5, Varma 1,5. Seniorille: Valtion eläkejärjestelmä ei ole listalla, koska tässä käsiteltiin vain yksityisen puolen eläkeyhtiöitä. Valtion eläkerahaston VER:n tuotto tammi-syyskuussa 2008 oli – 9,8 prosenttia. VER:llä ei ole vakavaraisuusmääräyksiä, koska sille ei myöskään synny yksilökohtaisia eläkevastuita. VER on luonteeltaan puskurirahasto, jonka tarkoitus on tasata pääosin verorahoilla rahoitettavaa eläkemenoa.

Näitä luetaan juuri nyt