Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ei hyvältä näytä 2

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 27.11.2008 21:05

Valtio ja EU elvyttävät. Tärkeintä olisi kuitenkin saada pankit antamaan luottoa. Se ei valitettavasti ole helppoa.

Suomen hallitus elvyttää kansantaloutta kahden miljardin euron piristysruiskeella.

Ruiske koostuu veronalennuksista ja muun muassa erilaisista rakentamisen lisäämiseen tähtäävistä toimista. Kaksi miljardia on noin prosentin verran Suomen bruttokansantuotteesta.

EU-komissio puolestaan esitteli äsken 200 miljardin euron elvytyspaketin. 200 miljardia on 1,5 prosenttia EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

EU:n osuus 200 miljardin summasta olisi 30 miljardia ja jäsenmaiden 170 miljardia euroa. Lisäksi komissio aikoo katsoa läpi sormien jäsenmaiden rahoitusvajeita, vaikka ne ylittäisivät sallitun ylärajan.

Hienoa,
vai mitä?

Hyvä juttu, on Nurkanvaltaajan helpottunut ensi reaktio. Tämä on kai juuri sitä EU:n yhteistä toimintaa, josta eurooppalaiset huippututkijat esittivät hätähuutonsa lokakuussa.

Valitettavasti asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Ensinnäkin Suomessakin elvytyseurot ovat pieni raha verrattuna siihen, mitä tarvittaisiin talouden todelliseksi piristämiseksi.

Ainakin Elinkeinoelämän keskusliiton eroava puheenjohtaja, Koneen pääjohtaja Antti Herlin arvioi, että talouden syvä epäluottamus edellyttää vielä uusia elvytystoimia, ja väläyttää nelikaistaisen moottoritien rakentamista Jyväskylästä Ouluun.

Toisaalta EU-maat ovat kovin erimielisiä siitä, miten taantumaa pitäisi torjua. Komission aloitetta aletaan nyt käsitellä pitkissä neuvotteluissa, joiden tulos on hyvin epävarma.

Eri mailla on sitä paitsi hyvin erilaiset voimavarat elvyttää. Velkamailla, kuten Italialla, talous on muutenkin heikoissa kantimissa.

Elvytys
ei riitä

Elvytyspolitiikkaa siis varmasti tulee, mutta on toinen asia, riittääkö se. Taloutta nimittäin painaa nyt taantumaan paha luottokriisi.

Pankit eivät luota toisiinsa eivätkä lainaa toisilleen. Pankit eivät halua ottaa valtiontakauksia, koska ne rajoittaisivat pankinjohtajien bonuksia ja luultavasti myös siksi, että poliitikkojen sorvaamat takausehdot rajoittavat luotonannon kasvua.

Pankit – ainakin osa niistä – pihtaavat luottoja ilmeisesti myös siksi, että ne varautuvat tuleviin luottotappioihin, jotka puolestaan heikentävät niiden vakavaraisuutta; vakavaraisuus taas säätelee suoraan niiden luotonantokykyä.

Entä muu kuin pankkirahoitus? Yritykset eivät saa helposti lyhytaikaista rahaa rahamarkkinoilta eivätkä pitkäaikaista lainaa bondimarkkinoilta. Siksi niiden on joka tapauksessa pakko kääntyä nöyrästi pankkien puoleen.

Takaisinlainaus
heräsi henkiin

Yritykset ovat palanneet myös työeläkeyhtiöiden lainatiskeille. Kaikki luulivat, että niin sanottu takaisinlainaus on jo kuollut ja kuopattu eläkeyhtiöiden sijoitusmuotona, mutta näin ei olekaan asian laita.

Mitä tämä merkillinen ”takaisinlainaus” sitten on? Se tarkoittaa sitä, että yritys maksaa velkakirjalla eläkevakuutusmaksujaan ja vapauttaa siten nämä rahat muuhun käyttöön. Esimerkiksi UPM ilmoitti parantavansa maksuvalmiuttaan 540 miljoonan euron verran takaisinlainauksen kautta.

Keskinäistä
syyttelyä

Tässä tilanteessa yritykset luonnollisesti syyttävät katkeraan sävyyn pankkeja pihtaamisesta. Kuulemma varsinkin Nordea pitää superkorkeilla koroilla huolen siitä, että lainaa pyytävät asiakkaat eivät turhaan tuo hiekkaa yrityskonttorien lattioille.

Se voi olla Nordealta hyvää riskinhallintaa, mutta synnyttää myös spekulaatioita siitä, miksi pankki on niin korostetun varovainen. Luotonanto on sentään luottolaitoksen ydintoimintaa. Miksi Nordea säännöstelee luotonantoaan?

Yritysten kokemus ei kuitenkaan kuulemma pidä paikkansa, mikäli on uskominen pankkeja. Ainakin pankit vakuuttavat, että ne ovat jopa kasvattaneet luotonantoaan.

Finanssialan keskusliiton (FK) puheenjohtaja, OP-Pohjola -ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo rahoitusmarkkinatilastoihin vedoten, että pankkien yritysluotot kasvoivat syyskuussa 2008 viidenneksen edelliseen syyskuuhun verrattuna.

Suurimman eläkevakuutusyhtiön Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria taas sanoo, että takaisinlainauksen kysynnän voimakas kasvu kertoo, että pankkirahoitus ei toimi kunnolla.

”Me olemme tässäkin tilanteessa valmiita toimimaan, mutta pankkeja emme voi korvata”, Vuoria sanoiYrittäjäsanomille. Varmakin on FK:n jäsen. Finanssipiirien rivit eivät siis ole täysin yhtenäiset.

Pankit
ovat tärkeitä

Nurkanvaltaajalla ei ole reseptiä tähän tilanteeseen. Ehkä taloutta pitäisi elvyttää pudottamalla helikopterista seteleitä, mitä joku vitsikäs ekonomisti on joskus väläyttänyt likviditeettiansan ratkaisemiseksi.

Muuten täällä ei ole kohta jäljellä muita talouden ”toimijoita” kuin niitä, joilla on käteistä rahaa. Cash becomes king, käteisestä tulee kuningas.

Vallitseva asetelma vahvistaa vanhan totuuden: pankit ovat tärkeä instituutio koko yhteiskunnalle. Elleivät ne toimi, mikään ei toimi.

Syy on tämä: ”Luotto on modernin talouden henki ja elämä. Toimintakykynsä menettäneet luottomarkkinat merkitsevät rahattomia pankkeja ja lopulta rahattomia yrityksiä.”

Nämä ytimekkäät lauseet Nurkanvaltaaja on kopioinut ja kääntänyt Dennis P. Lockhartilta, Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän Atlantan pankin pääjohtajalta.

Niissä tiivistyy tämän talouskriisin yksi olennainen piirre.

Kaikki Nurkanvaltaaja-blogin merkinnät löydät täältä

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Nurkanvaltaaja, ei yhden virkkeen kappaleita, kiitos.

Millähän sitä saisi aikaiseksi muunkinlaista elvytystä kuin asfalttitietä? Voisi kuvitella laman koskettavan muitakin osa-alueita suomalaisesta yhteiskunnasta kuin tieverkostoa ja näinollen asiaan perehtymätön voisi luulla, että lisäbudjetti olisi paikallaan muussakin kuin vain tienrakennuksessa

Nyt on aihetta yrittää purkaa lamaa tuottavien ratkaisujen kautta! Täältä Lapissa on minulla tarjolla tarjolla kaksi mahdollisuutta: 1.Sodankylän kunnan Koitelaiskairan pohjoisosassa (Lokan tekoaltaan ja nelostien välisellä alueella) on runsaasti malmivaroja. Malmiesiintymät käsittävät runsaasti kultaa, hopeaa, kuparia, nikkeliä ja platinametalleja. Niiden arvo on toistaiseksi pieni, koska paikalle ei ole tiestöä. Sähköä kyllä on kohtalaisen lähellä. Malmiesiintymien arvon nostaisi kymmenkertaiseksi tieyhteys esiintymiltä nelostielle. Tieyhteyttä Lokan kylästä nelostielle on jo 20 vuoden ajan suunniteltu. Nyt laman aikana olisi tien rakentaminen merkittävä uuden malmikentän avaukselle.
Toinen on tietenkin se vesivoimahanke. Nyt näyttää siltä, että valtakunta ei puhdasta energiaa tarvitse. Vesilakiehdotushan on sellainen. Pitkällä tähtäimellä suunnitelma Suomen muutamisesta energiaomavaraiseksi ei voi onnistua ilman säätövoiman rakentamista. Siispä eduskunnan on nyt otettava päätöksen teossa huomioon tosi asiat. Toivottavasti päättäjille esitellään esiat oikeassa valossa.

Hohhoijj, again !
Missä ne teollis- toiminnalliset innovaatiot ovat ?
Ëikö kilpailutalouden olisi pitänyt keksiä ja kehittää ne jo ennen depressiota, aikana jolloin niiden myyntiarvo olis ollut kohdallaan…
DDR – tyyppinen valtiopuuhastelu johtaa…. No tiedetään, tiedetään…. Muureihin ja vääriin talousekonomisiin malleihin.
Tuetaan Suuria ja Mahtavia savupiippuyrityksiä ja fakkiudutaan kehruu – Jennyn innovaatiotasoille.

Näitä luetaan juuri nyt