Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Bye, bye pankkiirien bonukset?

Jarmo Raivio
Blogit Nurkanvaltaaja 11.3.2013 07:30
Kuvitus Janne Tervamäki.

Kohtuudelle on nyt saatu virallinen mittatikku: se on sata prosenttia. EU pääsi alustavaan sopimukseen säännöistä, joilla pankkiirien bonuspalkkoja rajoitetaan. Bonusta voidaan uusien sääntöjen mukaan maksaa vuoden palkan verran.

Arvioijasta riippuu, haluaako edellistä lausetta täydentää niin, että bonusta saa maksaa vain vaivaisen vuoden palkan vai herranjestas voiko olla jopa yhden kokonaisen vuoden palkan verran. Tavalliselle taloustalliaiselle kahden vuoden palkka yhden vuoden työstä ei kuulosta riistolta.

Sääntöihin on rakennettu poikkeuksia, jotka nostavat bonuskattoa joissain tapauksissa yli 100 prosenttiin peruspalkasta. Pakettia ei ole vielä hyväksytty lopullisesti, mutta sen läpimeno näyttää varmalta. Kattoa ajaneet europarlamentaarikot ovat viisaasti ajaneet bonuskattoa osaksi laajempaa pakettia, jolla esimerkiksi kiristetään pankkien vakavaraisuussääntöjä.

Myös kattoa ainakin salaa vastustavat poliitikot haluavat uudet pankkisäännöt voimaan, joten on epätodennäköistä, että kukaan vaarantaa koko pakettia yrittämällä muuttaa bonussääntöä. Harva poliitikko muutenkaan haluaa taistella pankkiirien rajoittamattomien bonusoikeuksien puolesta.

Periaatteessa ei ole typerää maksaa osa pankkiirien palkoista bonuksina. Sijoitusmaailmassa sekä yrityskauppoja valmistelevissa investointipankeissa työntekijän onnistuminen on helposti mitattavissa euroissa. Hyvin työssään onnistunut pankkiiri saa bonuksen, keskinkertainen joutuu tyytymään peruspalkkaan.

Lisäksi bonus joustaa. Pienempi peruspalkka ja isompi bonus on pankille kevyempi yhdistelmä kuin suuri peruspalkka, joka joudutaan maksamaan niukkoinakin vuosina. Ja suuri peruspalkka kansainvälisessä pankkimaailmassa tarkoittaa esimerkiksi kymmentä miljoonaa dollaria vuodessa.

Näin siis periaatteessa.

Käytännössä pankit ovat itse tärvelleet bonusten maineen. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä harkitusta täsmäpalkitsemisesta ei ollut tietoakaan, bonuksia maksettiin holtittomasti. Kriisin jälkeen bonusruletti haluttiin pyörimään mahdollisimman nopeasti, vaikka finanssijärjestelmän pelastaneet veronmaksajat vielä kärvistelivät taloustaantumassa.

Esimerkiksi Britanniassa on ihmetelty, miten veronmaksajien syliin kaatunut RBS-pankki voi jatkaa bonusten maksamista - myös tappiovuosina. Pääministeri David Cameron ei olekaan kovin pontevasti vastustanut EU:n bonuskattoa, vaikka se syö Lontoon asemaa finassikeskuksena.

Rajoittamattomat bonukset kannustavat lyhytnäköiseen riskinottoon. Pankkiirin kannattaa ottaa mielettömiä riskejä, koska jättiriski merkitsee mahdollisuutta jättituottoon. Jos riskinotto onnistuu, pankkiiri voi vetäytyä varhaiseläkkeelle palmun alle. Jos se epäonnistuu, pankkiiri saattaa saada potkut, mutta veronmaksajat maksavat laskun.

Tätä ongelmaa on yritetty ratkoa. Nyt vuosibonuksesta saa vain pienen osan heti käteen, loppu maksetaan pikku hiljaa. Näin miljoonat jäävät saamatta, jos tänä vuonna oivalliselta näyttänyt liiketoimi osoittautuukin myöhemmin pankin kaatavaksi katastrofiksi. Jo maksettuja bonuksia voidaan myös periä takaisin.

EU pääsi sopuun bonuskatosta viime viikon torstaina. Jo perjantaina julkisuudessa esilteltiin keinoja, joilla uusia sääntöjä voidaan kiertää. Bonuksien pieneneminen voidaan korvata esimerkiksi peruspalkkaa nostamalla. Pankkiirien tulotaso tuskin romahtaa, vaikka katto tulee voimaan.

Finanssialan kultamaassa Yhdysvalloissa bonuksia ei ole rajoitettu. Pankkipalkkoja päästään siis ihmettelemään jatkossakin.

Jarmo Raivio

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.

Keskustelu

Pitäisi saada peruspankkitoiminta erilleen ns. finanssitavarataloista!
Tällöin ”pelurit” saisivat antaa toisilleen bonuksia sen minkä haluavat. Pelaavat sitten omalla vastuulla. Veronmaksajat eivät tule apuun, kun mennään metsään! Tähän pitäisi pyrkiä!

Näitä luetaan juuri nyt