Aurinko sammuu jos korkovähennyksestä luovutaan
Ah, tätä vireää verokeskustelua.
Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä piti pohdinnoistaan tiedotustilaisuuden maanantaina ja siitähän herkullinen huuto syntyi. Ryhmä ei tosin ehdottanut vielä mitään, sen työ jatkuu ensi vuoden loppuun.
Veroviisaat ilmoittivat uudistuksen perustavoitteeksi veropohjan laajentamisen. Se merkitsee esimerkiksi erilaisten vähennysten karsimista. Ryhmä listasi nykyisin voimassa olevia verovähennyksiä ja niiden vaikutuksia valtiontalouteen (lista löytyy täältä, kahlaa sivulle 7).
Ja siellä se möllöttää: velkojen korkojen vähentäminen, vaikutus 490 miljoonaa euroa vuodessa. Käytännössä kyse on asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta. Jos asuntovelallisella on esimerkiksi osakkeiden myyntivoittoja, korot saa vähentää niistä kokonaan. Jos ei, koroista 28 prosenttia (ensiasunnossa 30 prosenttia) saa vähentää palkkaverosta.
Eli valtio jeesaa asuntovelallisia vajaalla puolella miljardilla joka vuosi. Tai oikeastaan jeesasi vuonna 2006, tänä vuonna summa lienee pienempi, koska korot ovat niin alhaalla.
Eikä jeesaaminen suinkaan lopu tähän.
Jos ostat Suomessa käkikellon ja myyt sen voitolla, maksat voitosta 28 prosenttia veroa. Jos ostat Suomessa asunnon, maltat asua siinä kaksi vuotta ja myyt sen voitolla, maksat voitosta nolla prosenttia veroa. Tämän tuen suuruus on veroryhmän laskujen mukaan 900 miljoonaa euroa vuodessa.
Näiden tukien takia suomalaiset pystyvät ottamaan suurempia asuntolainoja kuin tulotaso oikeastaan mahdollistaisi (korkovähennys) ja ostamaan sen ensimmäisen asunnon jälkeen suurempia kämppiä kuin olisi mahdollista ilman valtion verotukea (jos oletetaan, että asunnon veroton myyntivoitto menee uuden asunnon ostamiseen). Jälkimmäinen väite ei pidä paikkansa, jos tuet näkyvät suoraan korkeampina hintoina.
Valtio ilmeisesti kovasti haluaisi, että suomalaiset asuvat omistusasunnoissa (tai oikeastaan poliitikot haluavat). Siksi se kerää kaikilta suomalaisilta verotuloja, jotka se sitten käyttää niiden suomalaisten tukemiseen, jotka omistavat asunnon (esimerkiksi minun, kiitos valtio).
Kiihkeimmät asianharrastajat halunnevat tutustua korkovähennyksen vaikutuksia selvittäneeseen väitöstutkimukseen, in english.
Jaha, joko minä en saa käyttää internettiä tai Joensuun yliopisto ei osaa rakentaa sitä, em. linkki vie väitössivulle. Jos haluat lukea väikkärin tiivistelmän, valitse Hae väitöksiä ja etsi hakusanalla Saarimaa. Epäkätevää. Mene tänne, jos et tyydy tiivistelmään vaan haluat uppoutua koko väitöskirjaan (123 sivua).
Tilastojen mukaan muuten vuonna 2007 suomalaisasunnoista 59 prosenttia oli omistuskämppiä ja 30 prosenttia vuokra-asuntoja. Tästä ei tosin voi suoraan päätellä, kuinka moni suomalainen asuu vuokralla. Ihmisiä tilastoitaessa kai noin 70 prosenttia kotitalouksista asuu omistusasunnoissa. Ja 30 prosenttia ei, eli kiitos tuestanne, vuokra-asujat.
Sama periaate toteutuu muissakin verovähennyksissä, kaikki maksavat, osa hyötyy. Esimerkiksi kotitalousvähennyksessä kaikki veronmaksajat sponsoroivat vähennystä käyttävien suomalaisten keittiöremontteja tai kevätsiivouksia. Missä ei periaatteessa ole mitään pahaa, kunhan mietitään kiihkottomasti, missä kaikissa asioissa näitä valtion tukia tarvitaan.
Kiihkottomuus on kuitenkin verokeskustelusta kaukana.
Veroryhmä ei siis suinkaan ehdottanut esimerkiksi korkovähennykseen kajoamista, mutta pelkkä verotukien listaaminen riitti herättämään raivokkaan reaktion: Asuntokauppa loppuisi. Kovan rahan asuntojen rakentaminen loppuisi. Maapallo suistuisi radaltaan kylmään avaruuteen (ainakin yksi edellisistä on liioittelua).
Ei ole tiedossa, onko veroryhmää johtava Martti Hetemäki saanut jo tappouhkauksia, kuten silloinen asuntoministeri Suvi-Anne Siimes ehdottaessaan kymmenen vuotta sitten korkovähennykseen kajoamista. Ehkä verokeskustelu ei vielä ole aivan niin kiihkeää.
Korkovähennystä tunnutaan pitävän jonkinlaisena ihmisoikeutena tai vähintäänkin suomalaisen elämänmuodon peruspilarina (näin ajattelevat ainakin rakennusliikkeet, pankit ja kiinteistövälittäjät, mikäs asia niitä yhdistääkään?). Sillä on kuitenkin hauska historia, vähennys on jäänne ajoilta, jolloin omistusasumisesta maksettiin veroa.
Asunnon katsottiin tuovan omistajalleen laskennallista tuloa. Lainan korot olivat tämän tulon hankkimisesta koituvia menoja, joten ne sai vähentää verotuksessa. Pikku hiljaa asumisen verottamisesta luovuttiin, mutta vähennyksestäpä ei.
Ja ei, en tosiaan keksi näitä juttuja omasta päästäni (tai mikä olisi ehkä vielä huolestuttavampaa, muista niitä ulkoa). Hannele Kerola, Hyvä verojärjestelmä ja kansantalous, sivu 33.