Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Ateenaa ei ohjata Brysselistä: Kreikan painajainen jatkuu velkajärjestelyyn asti

Blogit Nurkanvaltaaja 16.2.2012 14:09
Kustaa Hulkko
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

piirretty raharuukkuPitkittyvässä Kreikka-eepoksessa on väliin farssinkin piirteitä, mutta vallitseva genre alkaa entistä enemmän olla tragedia. Ei siis ole yllättävää, että viime päivien uutisissa kreikkalaiset on nähty sorrettuina marttyyreina.

Median pitää olla pienten ja heikkojen puolella, joten siinäkin mielessä asenne on ymmärrettävä.

Pää olisi kuitenkin pidettävä kylmänä, vaikka sydän olisi kuinka lämmin. Kreikka on pahimmillaan aika holtiton yhteiskunta, mistä kertoo pari esimerkkiä.

Kreikkalaisten lääkemenot ovat henkeä kohti suuremmat kuin missään muussa Euroopan maassa. Lääkekulutuksen 2,4 prosentin osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on lähellä maailmanennätystä. Syy ei ole se, että kreikkalaiset olisivat niin sairaita, vaan se, että järjestelmä suosii tuhlausta.

Eräässä lehdessä esiteltiin kreikkalainen eläkeläismies, joka oli lopettanut telakkatyön 51-vuotiaana. Säästöpäätösten takia hänen eläkkeensä on pudonnut 1 700 eurosta 1 400 euroon – verojen jälkeen.

Elintason lasku on tietysti ikävää, mutta kovin suurta draamaa tästä esimerkistä ei saa. Suomalainen miespuolinen eläkeläinen saa keskimäärin noin 1 600 euron eläkkeen – ennen veroja – ja jää vanhuuseläkkeelle kymmenen vuotta myöhemmin.

Taas kovat säästöt

On myönnettävä, että nyt kreikkalaisilta vaaditaan paljon. Viime säästöjen myötä minimipalkka putoaa viidenneksen 585 euroon. Julkiselta puolelta katoaa 15 000 työpaikkaa.

Kreikan parlamentin vastahakoisten päätösten taustalla oli troikan eli EKP:n, EU-komission ja IMF:n uhkavaatimus: parlamentin piti tehdä selvät, sitovat säästöpäätökset. Muuten Kreikalle ei tippuisi hätäapua, jolla se selviäisi maaliskuun lainanlyhennyksistä.

Tuntuu tutulta, vai mitä? Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kevään 2010 jälkeen. Ensin asetetaan kovat ehdot ja sitten annetaan rahaa. Muutaman kuukauden kuluttua huomataan, että ehdot eivät täyty eivätkä rahat riitä. Ja sama toistuu, kunnes Kreikan taantuma on taas entistä pahempi eikä tavoitteita saavutettu taaskaan.

Nimittäin Kreikan koko kansantalous elää koko ajan yli varojensa, ei vain valtio ja muu julkinen sektori. Maa velkaantuu, koska kulutus ja investoinnit ovat yhä liian suuret. Sen näkee vaihtotaseen vajeesta, joka on yhtä kuin ulkomaisen velan kasvu. Vaje oli viime vuonna 10 prosenttia bkt:sta. Se on tässä yhteydessä harvinaisen suuri luku.

Kreikka ei ole teollisuusmahti, vaan se joutuu tuomaan paljon tavaraa ulkomailta. On arvioitu, että Kreikan bkt:n pitäisi pudota peräti 25 prosenttia, jotta ulkomaisen velan kasvu loppuisi. Se taas merkitsisi, että palkkojen ja eläkkeiden pitäisi laskea noin kolmanneksen verran.

Kreikkalaiset ansaitsisivat kiistämättä marttyyrin kruunun, jos tällainen tilanne toteutuisi. Se ei kuitenkaan voi toteutua. Sen estävät kreikkalaiset. Jo tähänastinen touhu on osoittanut, että heitä ei voi ohjastaa Brysselistä eikä Berliinistä.

Kreikka on toistaiseksi suvereeni valtio, joka voi myös jättää velkansa maksamatta kokonaan tai osittain.

Olisi hyvä, että velkojen leikkaus tehtäisiin hallitusti, troikan, Saksan ja muiden eurokumppanien tuella. Kreikan valtionvelan hinta on markkinoilla 40 prosenttia nimellisarvosta. Suunnilleen näin suuri velkajärjestely on tarpeen sen lisäksi, että pankkien ja muiden yksityisten velkojien saatavien leikkaus toteutuu.

Sen sijaan ero eurosta, johon jotkut uskovat, ei ratkaisisi kreikkalaisten ongelmaa. Siirtyminen drakmaan ja väistämätön kymmenien prosenttien devalvaatio tuhoaisi maan rahoitusjärjestelmän. Se olisi myrkkyä, ei piristysruiske.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.