Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Arvonlisäveron nosto lisää köyhyyttä, mutta ketkä kaikki ovat köyhiä?

Blogit Nurkanvaltaaja 1.4.2012 06:30
Kustaa Hulkko
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Kehysriihessä hallitus kiristi verotusta ja supisti menoja. Päätösten vaikutuksista on liikkunut ristiriitaista tietoa. Todennäköisesti valtion vuotuinen velanottotarve vähenee yhteensä 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä.

Poliittisesti kuumin kysymys oli arvonlisäveron (alv) nosto. Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätyi 1,0 prosenttiyksikön korotukseen, jolla valtio tienaa vuodessa 750 miljoonan euron lisätulot.

Kompromissiratkaisu on hankala varsinkin sosiaalidemokraateille ja vasemmistoliitolle. Niiden mielestä se on epäoikeudenmukaista, eriarvoisuutta kasvattavaa veropolitiikkaa, koska se iskee voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin. Pienituloisen tuloista menee nimittäin suurempi osa välttämättömyyshyödykkeisiin – ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin – kuin suurituloisen. Sitä paitsi alv-korotus lisää palveluja tuottavan pienyrittäjän verotaakkaa.

Myös asiantuntijat, esimerkiksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä, ovat arvioineet, että arvonlisäveron korotus kasvattaa tuloeroja, koska se kiristää suurituloisten verotusta vähemmän kuin pienituloisten.

Ryhmä laski vuonna 2010, että kahden prosenttiyksikön nosto lisäisi Suomen köyhien määrää 5 000 henkilöllä. Se on suunnilleen promille maan väestöstä. Laskelma perustui Tilastokeskuksen tulo- ja kulutusaineistoon vuodelta 2006.

Tulot vaihtelevat

Näyttää siis olevan varsin vankat perusteet olettaa, että alv-korotus kurittaa erityisesti vähäväkisiä.

Jää kuitenkin avoimeksi, kuinka suuren ihmisjoukon ongelma on kysymyksessä. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen.

Määttänen huomauttaa, että yhden vuoden aineisto ei riitä sen määrittämiseen, mihin tuloluokkaan kansalainen kuuluu. Ihmisten tulot nimittäin vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi niistä, jotka kuuluivat väestön suurituloisimpaan kymmenykseen vuonna 1995, vain noin kolmannes oli samassa ryhmässä vuonna 2009.

Hänen mielestään tarvittaisiin parempi tapa tarkastella verotuksen vaikutusta tuloeroihin. Ihanne olisi, että käytettäisiin koko elinkaaren kattavia tietoja. Ihmiset nimittäin tasoittavat kulutustaan elämänsä aikana. Esimerkiksi pienituloinen opiskelija voi rahoittaa kulutustaan opintolainalla tai ottamalla vastaan rahaa vanhemmiltaan.

Määttäsen mielestä gradua vaille valmis oikeustieteen opiskelija, jonka voi olettaa pian ansaitsevan reilusti yli suomalaisen keskipalkan, ei kuulu siihen ryhmään ihmisiä, joiden elintasosta meidän pitäisi olla eniten huolissamme.

Elinkaaritulojen käytössä on kuitenkin pikku hankaluus. Niistä ei valitettavasti ole samanlaista aineistoa kuin vuosituloista.

Näyttää kuitenkin selvältä, että elinkaaritarkastelu muuttaisi verokeskustelun sävyä ja sisältöäkin. Alv-korotuksen ikävät tulonjakovaikutukset jäisivät pienemmiksi kuin miltä näyttää yhden vuoden tulojen perusteella.

Määttänen muistuttaa, että ihmiset kuluttavat suunnilleen yhtä suuren osuuden elinkaarituloistaan riippumatta siitä, millä tulotasolla ovat. Tämä tarkastelu sivuuttaa sen, että toiset meistä jättävät jälkeensä perinnön, toiset taas velkaa.

Sitä paitsi arvonlisäveron nostaminen rasittaa myös kerskakulutusta, jonka varakas rahoittaa säästöistään. Tässä mielessä se on siis eräänlainen varallisuusvero, sillä se pienentää kulutusta, joka rahoitetaan purkamalla kertynyttä varallisuutta.

Tarkoitus ei ole vähätellä tulonjakonäkökulmaa eikä kiistää tuloerojen kasvua. Tarkoitus on vain sanoa, että hyvä tietopohja on keskustelun ja päätöksenteon a ja o.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.