Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Arvonlisäveron nosto lisää köyhyyttä, mutta ketkä kaikki ovat köyhiä?

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 1.4.2012 06:30

Kuvitus Janne Tervamäki.

Kehysriihessä hallitus kiristi verotusta ja supisti menoja. Päätösten vaikutuksista on liikkunut ristiriitaista tietoa. Todennäköisesti valtion vuotuinen velanottotarve vähenee yhteensä 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä.

Poliittisesti kuumin kysymys oli arvonlisäveron (alv) nosto. Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätyi 1,0 prosenttiyksikön korotukseen, jolla valtio tienaa vuodessa 750 miljoonan euron lisätulot.

Kompromissiratkaisu on hankala varsinkin sosiaalidemokraateille ja vasemmistoliitolle. Niiden mielestä se on epäoikeudenmukaista, eriarvoisuutta kasvattavaa veropolitiikkaa, koska se iskee voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin. Pienituloisen tuloista menee nimittäin suurempi osa välttämättömyyshyödykkeisiin – ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin – kuin suurituloisen. Sitä paitsi alv-korotus lisää palveluja tuottavan pienyrittäjän verotaakkaa.

Myös asiantuntijat, esimerkiksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä, ovat arvioineet, että arvonlisäveron korotus kasvattaa tuloeroja, koska se kiristää suurituloisten verotusta vähemmän kuin pienituloisten.

Ryhmä laski vuonna 2010, että kahden prosenttiyksikön nosto lisäisi Suomen köyhien määrää 5 000 henkilöllä. Se on suunnilleen promille maan väestöstä. Laskelma perustui Tilastokeskuksen tulo- ja kulutusaineistoon vuodelta 2006.

Tulot vaihtelevat

Näyttää siis olevan varsin vankat perusteet olettaa, että alv-korotus kurittaa erityisesti vähäväkisiä.

Jää kuitenkin avoimeksi, kuinka suuren ihmisjoukon ongelma on kysymyksessä. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen.

Määttänen huomauttaa, että yhden vuoden aineisto ei riitä sen määrittämiseen, mihin tuloluokkaan kansalainen kuuluu. Ihmisten tulot nimittäin vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi niistä, jotka kuuluivat väestön suurituloisimpaan kymmenykseen vuonna 1995, vain noin kolmannes oli samassa ryhmässä vuonna 2009.

Hänen mielestään tarvittaisiin parempi tapa tarkastella verotuksen vaikutusta tuloeroihin. Ihanne olisi, että käytettäisiin koko elinkaaren kattavia tietoja. Ihmiset nimittäin tasoittavat kulutustaan elämänsä aikana. Esimerkiksi pienituloinen opiskelija voi rahoittaa kulutustaan opintolainalla tai ottamalla vastaan rahaa vanhemmiltaan.

Määttäsen mielestä gradua vaille valmis oikeustieteen opiskelija, jonka voi olettaa pian ansaitsevan reilusti yli suomalaisen keskipalkan, ei kuulu siihen ryhmään ihmisiä, joiden elintasosta meidän pitäisi olla eniten huolissamme.

Elinkaaritulojen käytössä on kuitenkin pikku hankaluus. Niistä ei valitettavasti ole samanlaista aineistoa kuin vuosituloista.

Näyttää kuitenkin selvältä, että elinkaaritarkastelu muuttaisi verokeskustelun sävyä ja sisältöäkin. Alv-korotuksen ikävät tulonjakovaikutukset jäisivät pienemmiksi kuin miltä näyttää yhden vuoden tulojen perusteella.

Määttänen muistuttaa, että ihmiset kuluttavat suunnilleen yhtä suuren osuuden elinkaarituloistaan riippumatta siitä, millä tulotasolla ovat. Tämä tarkastelu sivuuttaa sen, että toiset meistä jättävät jälkeensä perinnön, toiset taas velkaa.

Sitä paitsi arvonlisäveron nostaminen rasittaa myös kerskakulutusta, jonka varakas rahoittaa säästöistään. Tässä mielessä se on siis eräänlainen varallisuusvero, sillä se pienentää kulutusta, joka rahoitetaan purkamalla kertynyttä varallisuutta.

Tarkoitus ei ole vähätellä tulonjakonäkökulmaa eikä kiistää tuloerojen kasvua. Tarkoitus on vain sanoa, että hyvä tietopohja on keskustelun ja päätöksenteon a ja o.

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

”Sitä paitsi arvonlisäveron nostaminen rasittaa myös kerskakulutusta, jonka varakas rahoittaa säästöistään.”

Eihän Impiwaarassa nyt kannata törsätä. Ulkomailla saa aivan eri tasoa olevan panos/tuotos-suhteen, mm alempien välillisten verojen ansiosta!

Tässä Kokoomuksen ja Sdp johtamassa maanpetoshallituksessa mukana myös ”oikeat köyhien puolesta puhujat” Vasemmisto ja Sdp ! !
En pidä erityisesti perussuomalaisista, mutta aion antaa heille mahdollisuuden ja äänestää heitä, muuten tämä meno ei muutu. En halua, että tämä Kokoomuksen johtama salailu, korruptio ja valehtelu jatkuu eduskunnassa.

Työttömästä yksinhuoltajasta ei tee Siwan kassalla iloista veronmaksajaa se olettamus, että hän ehkä ensi vuonna on jossakin matalapalkkaisessa duunissa.

Vähän suhteutettuna: Yhden prosenttiyksikön korotus ruuan alv:oon tuottaa valtiolle noin 120 milj. €/vuosi. Yhdessä yksitoista Suomen suurituloisinta tienaa ansio- ja pääomatuloja vuodessa (2010) saman verran. Heistä vain yhdellä veroprosentti on yli 29.

Valtion budjetti vuonna 2012 on yli 52 000 miljoonaa.

Laskelmissa unohdetaan autuaasti se, mihin kerätty verotuotto käytetään. Pääosinhan se käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin, sekä tulonsiirtoihin. Huomattava osa siitä siis palautuu tavalla tai toisella vähävaraisten käyttöön.

Jos katsotaan verotusta kokonaisuutena, niin sen kiristäminen on aina tuloeroja tasaavaa ja siitä hyötyvät eniten köyhimmät. Tasaverossa vaikutus on progressiivista verotusta pienempi, mutta oikean suuntainen.
On varakkaiden ovela juoni kiihottaa köyhät verojen kiristystä vastaan.

Varakas kurinalaisena osaa säästää, valita ostokset, kierrättää, korjata vaatteita kuin myös itse valmistaa. Todennäkäisesti varakkaat vähentävät kulutusta ja korvaavat sen itstehdyllä tai kierrätystavatalla, muttä ajatuksista, vaihtoehdoista köyhempi, josta seuraa myös aineellista niukkuutta, ei osaa muuttaa kukutustapojaan.

”Pekka Raukko kirjoitti:
Laskelmissa unohdetaan autuaasti se, mihin kerätty verotuotto käytetään. Pääosinhan se käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin, sekä tulonsiirtoihin. Huomattava osa siitä siis palautuu tavalla tai toisella vähävaraisten käyttöön.”

Osa palautuu, mutta ei niille joilla on suurin tarvis! Kaikista huonoimmassa asemassa ovat he, keiden tulot ovat niin olemattomat, että heille ei voida mm. ansiotulovähennystä tehdä.

Köyhän talon poika,

Kerättyjä verovaroja voidaan käyttää muuhunkin kun verovähennyksiin. Niillä voidaan esimerkiksi nostaa perusturvaa.

Kun ruuan arvonlisäveroa viimeksi laskettiin, putosivat verotulot noin 500 miljoonaa. Makaroonilla ja kaurapuurolla elävä vähävarainen hyötyi noin 5€/kk, kun kaviaarilla ja sisäfileellä itsensä ravitseva hyötyi vähintään 50€.
Jos vaihtoehtoisesti olisikin käytetty se 500 miljoonaa esimerkiksi perusturvan varassa elävien perusturvan nostoon, niin heille olisi euromääräinen hyöty ollut vähintään kymmenkertainen. Ainoa ongelma olisi ollut se korkeaksi jäävä kaviaarin hinta.

Olipa kaikkiaan outo juttu. Köyhyyden ongelma vähätellään ja piilotetaan promilleihin ja muuhun höttöön. Sepä olisikin kätevää kun vasta hautajaisissa pappi kertoisi elinkaaritarkastelun tuloksena tiedoksi oliko kunnioitettu vainaa varakas vai köyhä.

Kirjoittajat ilmeisesti eivät ole kohdanneet köyhiä. Harmaissa tölleissa saattaa asua resupekka, mutta kuolon jälkeen osuuspankista löytyy satojen tuhansien eurojen tilil. On osannut elää kitsaasti ja omatoimisesti. Elonliekki on ollut säästöllä. Sitten nämä suulaat rähisijät, jotka meuhkaamalla ja herättämällä säälin tunteita muissa pakottavat antamaan itselleen etuuksia, mutta karsastavat kaikenlaista työtä erilaisin verukkein haluamatta ponnistella. Heillä on ainut omaisuus myytävänä ääni vaaleissa. Vastuuttomat poliitikot nostavat pääteemaksi joutilaiden hyvinvoinnin sen asemesta, että puhuisivat miten tehään uutta työtä ja mahdollisuuksia sekä kannustaisivat köyhäksi itseään tuntemia luottamaan itseensä ja tarttumaan rohkeasti tilaisuuksiin. Matti Kuusen kirja Vanhan kansan sananlaskuviisaus suomalaisten elämänohjeista vuosilta 1544-1826, WSOY 1953 tuntee köyhyyden syyt ja selitykset. Kannattaa lukea.

Näin pitempiaikaisen työttömän näkökulmasta voin sanoa, että kaikenlainen ALV korotus tappaa kaiken lisän mitä muka nyt on lisätty. Esim. se kohuttu 100e korotus perusturvaan ei ole 100e korotus. Se 100e vähennetään toimeentulotuesta, joten nettokorotus oli jotain tyyliin 25e. Ruoan, energian, bensan ym. korotusten myötä tuo 25e on yhtä kuin syöty. Tässä hienossa perusturvan korotuspuhalluksessa on unohdettu kaikkein köyhimpien näkökulma eli ne jotka ovat pelkällä työmarkkinatuella. Olisi hienoa jos joku toimittaja perehtyisi asiaan, mutta ns. ei näytä ”kinostavan” kun ei koske itseä. Suurin osa tuloista menee vuokraan ja ruokaan, eikä siinä paljoa enää jää mihinkään muuhun kulutukseen joten kaikenlainen ALV korotus syö tällaisen henkilön tuloja paljon. (taustana sanotatkoon, että olen ollut myös töissä n. 2000e/kk tuloilla)

Työttömän kirjoituksesta ilmenee poliitikkojen huijaaminen. Jos autetaan satasella, niin se on oltava myös loppupeleissä. Samat lupaajat ovat siten hallituksessa ja vajaan vuoden kuluttua siten leikataan. Persujen kannatus tulee kasvamaan. Satasellakin voisi antaa työtä, mutta se ei sovi poliitikoille eikä ay.lle. Joutenoloon kyllästyneet tekisivät mielellä satkua vastaan työtä. Neuvostoliittoa haukutaan, mutta siellä keksittiin touhua porttikongin vahdista luutamummoihin ym. Poliitikot vain hassuttavat, mutteivat ole todellisuudessa kiinnostuneet, miten saataisiin työn kautta työttömille parempi elämä. Tarpeeksi päähän ptkittuna ihminen passivoituu. Oman puutarhapalastan perustaminen vaikka parvekkeelle on keino kiertää alvia kuin myös kalastus. Näiden esilletuontia pidetään ihmisarvon loukkauksena kuin marjassa käyntiäkin.

Työtön on oikeassa. Täysmääräisenä perusturvan korotus tulee vain niille, jotka elävät pelkän työmarkkinatuen varassa. Toimeentulotuella eläville siitä jää käteen vain se noin 30€/kk.

Jos toimeentulotukea saava ostaa ruokaa ja muita tavaroita kuukaudessa yli 3000 eurolla, hän hyötyisi enemmän prosenttia matalammasta arvonlisäverosta.
Työmarkkinatuella elävän pitäisi ostaa kuukaudessa yli 10.000 eurolla, että hänelle olisi perusturvan satasen nostoa edullisempaa pitää ALV nykyisellään.

Alvin muutokset nosto ja lasku edellisen hallituksen aikana oli ”suurenmoinen teko” jolla valtio velkaantui 500 miljoonaa lisää ja kauppa mennen tullen korjasi taskuihinsa ylimääräisiä katteita. Politikot huijasivat itseään vetäytyivät sen taa mitä kauppa itse todisteli tapahtuneen sinä päivänä kun vero muuttui.
Veron laskun odotusaikaa oli melkein pari vuotta ja kauppa korjasi hintojaan useampaan otteeseen ja tekikin lamavuonna 2008 huipputulokset vaikka katteiden olisi pitänyt laskea.

Näitä luetaan juuri nyt