3 630 miljardin huhtikuu

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lyhyt katsaus taloustilanteeseen: niin sanotussa reaalitaloudessa, jossa useimmat meistä elämme, menee edelleen kehnosti.

Lukuohje edelliseen: yli 10 prosentin pudotukset kansantalouden terveyttä mittaavissa tilastoissa eivät yleensä ole hyvä asia. Varsinkin, jos pudotus on jo kolmas peräkkäinen.

Pörssissä sen sijaan menee mainiosti, ainakin jos aloitti osakesijoittajan uransa esimerkiksi tämän vuoden maaliskuussa.

Maallikon talousjärkeen erikoiselta vaikuttavaa tilannetta selitetään sillä, että pörssi ennakoi talouden käännettä parempaan jo paljon ennen kuin käänne näkyy missään numeroissa.

Osakesijoittajilla on ollut villi kevät muuallakin kuin Helsingissä.

Huhtikuussa maailman pörsseissä noteerattujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo kasvoi 3 630 miljardia dollaria, eli vajaat 2 700 miljardia euroa. Osakkeiden hinnat siis nousivat 123 miljardia euroa joka arkipäivä. Luvut ynnäilli pörssien kansainvälinen yhteistyöjärjestö WFE.

Tilastoista tosin käy ilmi, että kevään noususta on lähinnä pieni ilo ison itkun jälkeen. Maailman pörssiosakkeiden arvo oli huhtikuussa edelleen 23 100 miljardia dollaria pienempi kuin vuotta aiemmin. Niin, luvut uhkaavat käydä hankalan suuriksi, apua esimerkiksi täältä.

Pörssijärjestön tilastoista selviää myös vastaus minua askarruttaneeseen kysymykseen: onko maailmassa sellaista maata, jossa osakesijoittaja ei olisi saanut kipeästi siipeensä viimeisen vuoden aikana?

Kyllä on, Iran.

Teheranin lilliputtimaisen pienen pörssin TEPIX-indeksi on vuodessa pinnistellyt ylöspäin kolme prosenttia. Esimerkiksi Helsingin pörssi taas on viimeaikaisesta rakettinoususta huolimatta laskenut samassa ajassa nelisenkymmentä prosenttia.

Takavuosina tämä olisi ollut selvä sijoitusrahaston perustamisen paikka.

Teheranin pörssistä taitaa tehdä laiskaliikkeisen se, että vain 0,1 prosenttia osakkeista on ulkomaalaisomistuksessa. Eikä ihme, ei riitä, että Iraniin halajava sijoittaja noudattaa parhaita kapitalistinvaistojaan. On myös noudatettava Iranin islamilaisen tasavallan neljännen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kehitysohjelman ensimmäisen lisäpöytäkirjan C pykälän 15 artiklan sääntöjä.