Totta vai tarua
Ylen Sanna Marin -audiodraamassa ongelmallista ei ole sisältö, vaan lajityypin hämärtäminen, kirjoittaa Anu Koivunen.
Ylen audiodraamasta Sanna Marin – miljoonat seuraa on syntynyt hyvin tuttu ja hyvin tarpeellinen keskustelu faktan ja fiktion suhteesta.
Olisi kohtuullista, että historialliset ydintapahtumat esitettäisiin ”edes jotenkin oikein”, totesi Teemu Luukka Helsingin Sanomissa ja viittasi esimerkkinä kohtaukseen, jossa Niinistö- ja Marin-nimiset henkilöt sopivat Nato-linjauksistaan jo joulukuussa 2021 eli yli kaksi kuukautta ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Luukka totesi, että kohtaus on varmojen tietojen mukaan ”täysin hatusta vedetty”.
Sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Miira Karhula vastasi toteamalla, että faktan ja fiktion erottaminen draamasarjassa on ”hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta”.
STT:n haastattelussa hän tosin jo myönsi, että kohtauksesta syntyy väärä kuva tapahtumien kulusta, ja selitti sitä loppuvaiheen editoinneilla. Karhula kuitenkin totesi luottavansa kuulijoiden kykyyn erottaa tosiasiat dramatisoinnista.