Kielen mieli
Kieli on tärkeää kuin hengitysilma. Siksi sen tutkimus kannattaa aina, kirjoittaa Pirjo Hiidenmaa.
Hengitysilmaa ei normaalioloissa huomaa. Sitä vain hengittelee sen enempää ajattelematta. Jos ilma loppuu tai ilmassa on vääriä kaasuja, hengittämisestä tulee nopeasti tietoiseksi.
Kieli on vähän samanlainen itsestäänselvyys. Niinpä aina ei käy mielessä, että kielestä tarvitaan systemaattista tietoa ja monipuolista tutkimusta, eikä asioita voi katsoa vain kokemuksen varassa. Yliopistossa kielentutkimus ei ole kielitaidon opettamista tai oikean kielimuodon etsimistä.
Monissa organisaatioissa, myös yliopistoissa, kiemurrellaan epämukavan hämmennyksen vallassa, kun pitäisi toimia 30 hengen kokouksessa, jossa on mukana muutamia suomea taitamattomia. Puhutaanko pelkästään englantia? Pitäisikö diaesitys tehdä kahdella kielellä vai vain englanniksi, voiko laittaa diat englanniksi ja puhua suomeksi?