Viron venäläisväestölle tuputetaan neuvostomentaliteettia lapsesta alkaen

Profiilikuva
historia
Teksti
SK:n toimitus

Suuri Venäjä on antanut periksi Puolalle ja tunnustanut Katynin joukkomurhan ainakin osaksi. Pientä rajanaapuria Viroa taas kuristetaan pillistä armottomasti Pronssisoturilla.

Kremlin kampanja kantaa yllättäen nykytaiteeseenkin. Taiteilija Kristina Noran muunsi Pronssisoturin Kultasoturiksi. Hän on väittänyt, että Virossa elää kaksi eri historiakäsitystä, jotka eivät kohtaa. Totta – mutta niissä on ratkaiseva ero. Toinen on kansojen, niin virolaisten, venäläisten kuin puolalaistenkin kokemus stalinismista ja miehityksestä. Toinen taas on propagandistinen legenda. Kultaamalla neuvostosoturin Norman teki paljastavan valinnan – todelliseen historiaan hän olisi päässyt värjäämällä sen punaiseksi kuin veri tai kuin Gulag, joka vastasi vanki- ja työleirien järjestelmästä Neuvostoliitossa.

Norman väittää, että venäläisvähemmistö on työnnetty näkymättömäksi. Hän myöntää, että tätä marginalisoitumista ohjaa Venäjän valtapolitiikka. Tosiasiassa Viron venäjänkielisillä on laaja media ja osallistumisoikeus. ETV2-kanavalla on tärkeitä venäjänkielisiä foorumeita, kuten kulttuuriohjelma Batareja. Kanavalla on myös venäjänkieliset uutiset ja talousohjelma.Viron radiolla on suosittu venäjänkielinen kanava.

Kuitenkin Virossa Venäjän politiikan on vaikea pysyä venäläisenä muuttumatta stalinistiseksi. Neuvostomentaliteettia tuputetaan lapsesta alkaen. Siltä pääsee rauhaan vain jos julistautuu virolaiseksi: jos et halua ottaa virolaista sukunimeä ja pidät kiinni identiteetistäsi demokraattisena venäläisenä, saat valmistautua painostukseen.

Venäjänkielisissä kouluissa syötetään putinilaista propagandaa. Jo alaluokkalaisia viedään katsomaan Pronssisoturia. Opettaja kertoo siitä Viron ja Euroopan vapauttajana, kiittämättömät virolaiset eivät vain halua tunnustaa tätä. Viron venäläinen lehdistö toitottaa, että roistomaiset virolaiset tuhoavat venäläisten historiallisen muiston ja että vuoden 2007 mellakat järjesti Viron hallitus eikä juopunut ja kiihotettu venäläinen lauma. Se käskee venäläisiä olemaan uskomatta silmiään ja korviaan. Venäjän federaation kanavilla sumutetaan vielä pahemmin.

Pronssisoturia tuputetaan Viron venäläisille identiteetin perustaksi. Jos et käy kumartamassa pronssisotilasta, et ole venäläinen, vaan kavaltaja ja heittiö. Tästä painostuksesta pääsee eroon kahdella tavalla. Voi ryhtyä virolaiseksi, kuten monet tekevät. Voi myös osallistua keskusteluun ja tarjota toisen näkökulman. Silloin joutuu ”poliitikon” kirjoihin ja saa lokakampanjan niskaansa.

Kuka tarvitsee sitä, että venäläiset muutetaan stalinisteiksi? Venäjä rakentaa viidettä kolonnaa Virossa, ja helpoimmin se syntyy 1970-1980-luvulla maahan muuttaneista. Sen vahvistamisen käytetään kaikkia resursseja – lehdistöä, Venäjän johdolle lojaaleja opettajia, kansalaissektoria. Nämä ”toimijat”ajavat venäläisiä järjestelmällisesti syrjäytymiseen ja syyttävät tästä Viron hallitusta.

Miehityksen aikana Viroon tulleilla venäjänkielisillä ei ole vahvoja siteitä maahan eivätkä he nouse puolustamaan Viroa. He ovat helppo saalis Kremlin operaatioille.

Suomessakin viritellään ”Lasnamäen ongelmaa”. Ehkä suomalaiset heräävät Viron historiapulmaan, kun Kremlin kiihottamat syrjäytyneet alkavat heitellä Mannerheimin ja Risto Rytin patsasta kananmunilla. Tietyt ”antifasistit” rakentavat jo tätä peliä.

Historiariita ei ole venäläisten ja virolaisten, vaan demokraattisen Euroopan ja stalinismin välinen. Tästä ovat puhuneet monet venäläiset kuten Svetlana Aleksejeva ja Vladimir Bukovski. Tällaisissa demokraateissa on todellinen venäläinen identiteetti, ei neuvostohistorian krampeissa ja stalinismin muistomerkeissä.

Teksti Jevgeni Krištafovitš
Kirjoittaja on nuorisoyhdistys ”Avoimen tasavallan” presidentti Tallinnassa.