Vihreää siirtymää ei saa unohtaa

Europarlamenttivaaleissa kansalaiset vaikuttavat EU:n seuraavan viiden vuoden suuntaan. Vuodet ovat kriittisiä koko Euroopalle, joka on tärkeässä tienhaarassa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut turvallisuuden ja puolustuksen EU:n ja sen jäsenmaiden asialistan kärkeen. Päätöksentekijöiden huomio kiinnittyy myös huoliin elinkustannusten noususta sekä energia- ja ruokaturvasta. Samalla pitäisi kehittää Euroopan taloudellista kilpailukykyä.

Näiden elintärkeiden asioiden hoitaminen voi viedä huomiota ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen varautumisesta sekä luontokadon pysäyttämisestä. Ilmasto- ja ympäristötoimien jarruttaminen olisi kuitenkin lyhytnäköinen virhe.

Uutiset muistuttavat meitä säännöllisesti ilmastonmuutoksen vakavista vaikutuksista. Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa. Taloutemme nykyinen tapa tuottaa, kuluttaa ja heittää pois on kestämätön ja kallis. Käytämme liikaa luonnonvaroja. Monien lajien ja luontotyyppien tila Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on hälyttävä. Eri puolilla Eurooppaa olemme jo voineet todeta pölyttäjäpopulaatioiden vaarallisen vähenemisen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen onkin valtava riski viljelijöille ja ruokajärjestelmällemme.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat itsessään kasvavia turvallisuusriskejä. Lisäksi ne liittyvät läheisesti toisiinsa ja kietoutuvat yhteen esimerkiksi energia- ja ruokaturvallisuuden kanssa.

Elinolojen heikkeneminen ajaa myös ihmisiä liikkeelle muista maanosista kohti Eurooppaa. Siksi onkin välttämätöntä, että ilmasto ja ympäristö otetaan huomioon osana Euroopan kokonaisturvallisuutta ja tulevaisuusstrategiaa.

Hyvä uutinen on, että EU ja sen jäsenmaat ovat viiden viime vuoden aikana sopineet kunnianhimoisista toimista kohti kestävämpää Eurooppaa. Vihreä siirtymä on vauhdittanut Eurooppaa kohti hiilineutraaliutta, joka on avain ilmastonmuutoksen pahimpien uhkien välttämiseen.

Kriisien keskellä on haastavaa pitää kiinni strategiasta. On varmistettava, että vihreän siirtymän toimet pannaan täysimääräisesti toimeen ja että tuetaan jo käynnissä olevaa muutosta. Tämä ei tule olemaan helppoa.

Olemme jo nähneet vastareaktion mielenosoituksissa eri puolilla Eurooppaa. Viljelijät ovat ymmärrettävästi huolissaan taloudestaan, kuluttajat lämmityskustannuksista.

Onkin tärkeää, että vihreän kehityksen ohjelma painottaa investointeja oikeudenmukaisuuteen ja huomioi heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Maa- ja metsätalous on otettava paremmin mukaan rakentamaan kestäviä ratkaisuja kohti sovittuja tavoitteita.

Olennaista on pitää mielessä, että siirtyminen kohti kestävämpää elämäntapaa on strateginen valinta. Se tukee Euroopan sosiaalista, ekologista ja taloudellista kehitystä vaalikausien yli. Vastaaminen ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin on pitkän aikavälin investointi kokonaisturvallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kasvuun.

Myös tulevien vaalien jälkeen on pidettävä kiinni vihreästä siirtymästä. Tähän tarvitaan kansalaisten valveutuneisuutta ja aktiivisuutta.

Tiede kertoo meille, että toimien lykkääminen tulisi lopulta paljon kalliimmaksi – inhimillisesti ja taloudellisesti. 

Leena Ylä-Mononen on Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja.

Leif Schulman on Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja.