Vetokratian vankina
Suomi on menettänyt kykynsä tehdä päätöksiä. Vanhat kunnon lehmänkaupatkin olisivat parempi vaihtoehto kuin kaikkien veto-oikeus, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Yhdysvaltalainen politiikantutkija Francis Fukuyama on kehittänyt termin vetokratia kuvaamaan länsimaisten demokratioiden halvaantunutta tilaa.
Vetokratiassa päätöksiä ei synny, kun liian monella taholla on niihin veto-oikeus. Alun perin Fukuyama kuvasi termillä Yhdysvaltain politiikan tilaa, jossa senaatti, edustajainhuone ja presidentti voivat kumota toistensa päätöksiä. Hän kuitenkin havaitsi, että aivan sama ongelma pätee länsimaihin ylipäänsä.
Suomi menetti kykynsä tehdä päätöksiä joskus kymmenen vuotta sitten. Ahon ja Lipposen hallitukset olivat sitä ennen panneet tuulemaan. Monet muistelevat Lipposen aikaa pahalla, koska silloin tehtiin paljon heidän mielestään huonoja päätöksiä. Moniarvoisessa maassa kenenkään kannalta eivät aivan kaikki päätökset voi olla hyviä. Jos olisivat, tuo joku olisikin yksinvaltias.
Minuakin moni Lipposen hallituksen päätös harmitti, mutta niiden jälkeen maa oli erinomaisessa kunnossa sijoittuen kärkijoukkoon melkein kaikissa maidenvälisissä kauneuskilpailuissa. Hyvä maa tämä on vieläkin, mutta sija sijalta on rankingeissa pudottu ja valtion taloudellinen tilanne on kauhistuttava.
