Venäjä ja Ukraina: Sodan vaara ei ole mahdoton

Venäjä elää yhä historian kautta, jossa vastakkainasettelu on kaiken ajattelun lähtökohta, kirjoittaa Jaakko Iloniemi.

Profiilikuva
Euroopan unioni
Teksti
Jaakko Iloniemi
Kirjoittaja on ministeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Monet eurooppalaiset ovat syvästi huolissaan siitä, mitä Ukrainan itäosissa ja kaakossa nyt tapahtuu. Paikalliset kapinalliset ovat julistaneet kaupunkeja itsenäisiksi, eikä se ole hyvä enne sille, miten kriisi voidaan ratkaista rauhanomaisesti.

Venäjä näyttää esiintyvän vuoroin sovittelevana, vuoroin kapinallisia aseistavana osapuolena. Sille on tärkeätä saada tilanne näyttämään sellaiselta, että kriisi on ukrainalaisten sisäinen asia. Krimin tilannetta pidetään Moskovassa lopullisesti ratkaistuna, eikä muuallakaan juuri uskota – ehkä Kiovaa lukuun ottamatta – että asialle enää voitaisiin tehdä käytännössä mitään.

Ukrainan kriisi ei kuitenkaan ole niin maan sisäinen asia, etteikö Venäjä olisi erittäin kiinnostunut lopputulokseen vaikuttamisesta. Perusteluiksi sopii parhaimmin humanitaarinen huoli Ukrainan venäläisistä tai Venäjä-mielisistä.

 

Ukraina on kuulunut pitkään samaan valtakuntaan, jonka nimi on vaihdellut Venäjän keisarikunnasta Neuvostoliittoon ja Venäjän federaatioon. On paljon yhdistäviä tekijöitä, jotka eivät ole pelkkää historiaa: kulttuurinen ja uskonnollinen linkki, sukulaisuussuhteita, ystävyyksiä, yhteisiä ilon ja surun hetkiä.