Vartiainen: Peruskoulu todella vähensi perhetaustan merkitystä taloudellisessa menestymisessä
NÄKÖKULMA: Tuloeroista ja niiden muuttumisesta on liian vähän tutkimusviisautta.
Globaali markkinatalous nostaa koko ajan miljoonia ihmisiä nälkärajalta siedettävään elämään Aasiassa ja entistä enemmän myös Afrikassa. Samalla vanhassa rikkaassa maailmassa koetaan angstia, jonka yhtenä pääpontimena on kokemus yhteiskunnan yltyvästä epäoikeudenmukaisuudesta.
Tässä ”rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät” -tunnelmassa on mukana paljon kuvittelua, mutta myös todellisuuspohjaa sille löytyy. Globaalin ja digitaalistuvan talouden hyödyt kerääntyvät erityisesti tulojakauman yläpäähän, eli rikkaille. Poliitikkojen rakastama laaja ”keskiluokka” ei koe asemansa paranevan. Tulo- ja varallisuuserot ovat monessa maassa kasvussa.
Tuloerojen kasvu ja niiden muutos ovat äärimmäisen monisyisiä ilmiöitä. Poliittinen keskustelu keskittyy ymmärrettävästi lähinnä siihen, miten tulot kullakin hetkellä jakautuvat ja siihen, kuinka suuria rikkaiden sekä köyhien tuloerot ovat. Suomi ja Pohjola ovat toki tässä katsannossa edelleen maailman tasa-arvoisimpia paikkoja.
Taloustieteilijän näkökulmasta tulonjako esimerkiksi yhtenä vuonna on kovin suppea yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden mittari. Kaikkien tulotaso muuttuu ajan kuluessa, ja ihmisten kulutusmahdollisuudet riippuvat myös koko elinkaaren aikana syntyvistä tuloista. Epätasainen tulonjako tiettynä vuonna on helpommin hyväksyttävissä, jos liikkuvuus on suurta – eli matalalta tulotasolta voidaan ponnistaa korkeampaan tuloluokkaan.