Valtion tutkimuslaitoksista on hävinnyt hätkähdyttävä määrä työvuosia

Puheenvuoro: Laitosten asiantuntemus heikkenee ilman ulkopuolista tutkimusrahaa, kirjoittavat Marina Erhola ja Jari Kirsilä THL:stä.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Marina Erhola Jari Kirsilä
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuva valtion tutkimuslaitosten vuoden 2013 uudistuksesta ja sen seurauksista täsmentyi viime vuoden lopussa merkittävästi, kun Suomen Akatemia ja Tutkimuslaitosuudistuksen arviointiprojekti julkaisivat raporttinsa.

TULA-uudistus on jättänyt jälkeensä ison kysymyksen tieteellisen tutkimuksen paikasta valtion tutkimuslaitoksissa ja valtion tutkimuslaitosten paikasta suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä ylipäätään.

Uudistuksen tavoite oli lisätä tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tarpeisiin aiempaa tehokkaammin. TULA vähensi tutkimuslaitosten lukumäärää fuusioin, yhtiöitti VTT:n, leikkasi laitosten budjettirahoitusta ja perusti rahoilla kaksi uutta valtioneuvoston tiedontarvetta palvelevaa rahoitusmuotoa.

Akatemian Tieteen tila 2018 -raportin mukaan TULA:n vaikutukset suomalaiseen tieteeseen ovat olleet näkyvät ja valtion tutkimuslaitoksiin jopa dramaattiset. Laitoksista on hävinnyt hätkähdyttävä määrä tutkimukseen käytettyjä työvuosia. Jos niiden määrää kuvaava indeksi oli vuonna 2012 sata, oli se vuonna 2016 enää 60.