Vaatimukset kehitysavun leikkaamisesta ontuvat
Kehitysavulla ja talouskasvulla on vahva yhteys, kirjoittaa Heidi Hautala.
Radikalisoituminen ja ebolan kaltaiset terveyskatastrofit ovat globaaleja ongelmia, jotka koskettavat myös meitä. Niiden torjuminen edellyttää puuttumista perussyihin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, niiden syntysijoilla. Liberiassa oli ennen ebolaa vain runsaat 50 lääkäriä 4,3 miljoonaa ihmistä kohden. Ei ihme, että tauti levisi.
Suurlähettiläs Matti Kääriäisen kohukirjan väite, että kehitysapu ei olisi vähentänyt köyhyyttä, on harhaa. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt. Kehitysapu auttaa kaikkein köyhimpiä maita kohentamalla etenkin terveyttä ja koulutusta.
Vuoden 2008 jälkeiset tutkimukset todistavat, että avulla ja talouskasvulla on vahva yhteys.
Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä Suomen kannalta. Mitä vakaampia ja vauraampia Afrikan maat ovat, sitä turvallisempi on maailma ja sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Siksi tulevan hallituksen kannattaa vahvistaa hyviä käytäntöjä.
