Väännetään yhdessä, poika
Ennen maailma oli loitommalla ja uutiset hitaampia, kirjoittaa Risto Lindstedt.
Lapsenlapsi täytti 17 vuotta. Koska meistä joka toisella oli kiiruspäivä, yhteydenotto onnistui vasta unien syrjällä. Kysyin, joko alkaa tuntua miehekkäältä? Kasperi sanoi, ettei hänellä todellakaan ole sellaisia tuntemuksia. ”En halua vanheta tämänkaltaisessa maailmassa. Pärjäisin varsin hyvin kymmenen vuotta nuorempana.”
Runsas 400 vuotta sitten William Shakespeare kirjoitti Hamletille repliikin: ”On aika sijoiltaan. Miksi synnyinkään sitä paikoilleen taas vääntämään.”
Iltamyöhäinen hetki ei antanut mahdollisuutta vääntää yhdessä. Sovimme asioille palaamisesta myöhemmin, koska arvelimme, ettei ”tämänkaltainen maailma” aivan äkisti muuksi muutu.
Tiesin, että kotona kaikki on hyvin, koulussa ei ole ongelmia, kavereita on riittävästi, eivätkä ensimmäiset ihastukselliset sydänsärkyisyydetkään mieltä vielä riivi. Maailma on vain tullut silmille.
Arvaan kyllä. Ukraina, Venäjä, Isis, Boko Haram, Euroopan uhat, suomiperäiset tulevaisuutta sumuttavat taloudelliset uhkapuheet, ilmastonmuutos.
