Uusi tapa ottaa velkaa - valtio mukaan pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan
Suomen valtion luottoluokitus AAA on parasta mahdollista. Sen seurauksena Suomen valtio saa luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen korkotasoon. Kaikki muut luottoluokitustasot lisäävät lainanantajan riskiä, joka heijastuu korkeampana korkona. Suomella on siis moneen muuhun maahan nähden suhteellinen pysyvä etu niin kauan kuin luottoluokitus säilyy parempana kuin kilpailijoilla.
Suomi ei kuitenkaan ole aggressiivisesti eikä edes harkitusti käyttänyt tätä asemaansa hyväkseen. Olemme ottaneet velkaa päästäksemme yli taantumasta, ja kulutusmenojen kautta on haluttu säilyttää kotimainen työllisyys korkealla tasolla.
Maamme ulkomaisen velan korko on keskimäärin 2 prosentin luokkaa, jonka Suomi joutuu siis maksamaan. Jos vastaava summa sijoitettaisiin osakemarkkinoille suorina sijoituksina hajautettuun osakesalkkuun, sen tuotto pitkällä aikavälillä olisi tuntuvasti korkeampi. Varovaisesti arvioiden ilman arvonnousuja osinkotuotot ja myyntivoitot voisivat päätyä 6 prosentin tasolle, siis 4 prosenttiyksikköä korkeammalle kuin velan kustannukset.
Jos jokaista kulutusvelan miljardia euroa vastaan otettaisiin myös miljardi euroa suoriin sijoituksiin kohdistettavana velkana, silloin yhden miljardin tuotto osakemarkkinoilta vastaisi kolmen miljardin velan korkokustannuksia.
Jos velkaa ryhdyttäisiin ottamaan tällä periaatteella, ns. velan ylärajakatto tulisi aikaisemmin vastaan. Suomen valtio joutuisi aiemmin käynnistämään rakenteellisia uudistuksia, jotka parantaisivat Suomen taloudellista asemaa. Edellä mainittuja rahastoajatuksia on toteuttanut Norjan valtio saadessaan kaasu- ja öljytuotoista kerättyä satoja miljardeja euroja rahastoitua varallisuutta.
Suomi on 50 vuoden ajan sijoittanut työeläkevaroja osakkeisiin hyvin hajautetusti. Yleinen mielipide hyväksyy osakesijoitukset, mutta ei pörssipelaamista, johon liittyy voimakas spekulatiivisuus. Sijoittamalla maailman suoriin sijoituksiin Suomen osakesalkun ja varallisuuden korrelaatio maailman talous- ja arvonnousukehitykseen voisi olla lähes 100-prosenttinen. Omaisuuden arvon väliaikaista heilahtelua ei voida tietenkään välttää, mutta pitkällä aikavälillä omaisuus kasvaisi, ja tuottoero jopa lyhentäisi valtion lainakantaa.
Valtion eläkerahastosta tai Solidiumista voisi muokata yhtiön, joka kantaisi vastuun edellä mainitusta pitkäaikaisesta sijoitustoiminnasta ja tulouttaisi tasaisin väliajoin voiton siten, ettei poliitikoille synny mahdollisuutta käyttää yhtiön varallisuutta lyhytnäköisesti tilapäiseen rahoitustarpeen katteena. Mieleen tulee lähinnä Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen tuloutus valtiolle (noin miljardi), joka kuitenkin on otettu suomalaisilta.
Edellä kuvatussa esimerkissä rahavirta on kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osinkoja tai niiden osakkeiden myyntivoittoja.
Eero Lehti
Kirjoittaja on kansanedustaja (kok).