Uusi kauppasopimus TTIP on demokratian salaliitto

Sopimus on mahdollisuus päivittää kansanvalta. Sen vastustajilta voi kysyä, mitä demokratia hyötyisi sopimuksen hyllyttämisestä.

Profiilikuva
Euroopan unioni
Teksti
Mika Aaltola

Suuret demokratiat Yhdysvallat ja EU neuvottelevat parhaillaan laajasta kaupan esteitä purkavasta TTIP-sopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus). Tavoitteena on sopia yhteisistä tuotestandardeista ja menettelytavoista.

Sopimus on laaja-alainen, kuten lista neuvottelujen keskeisistä kiistakysymyksistäkin ilmentää: Kuinka ratkaista sijoittajien ja valtioiden välisiä kiistoja tai valvontaviranomaisten erimielisyyksiä? Miten säädellä kansainvälisiä tietovirtoja tai finanssipalveluja?

Sopimusta on jo ennalta arvosteltu demokratianvastaiseksi. Kritiikki on osittain perusteltua, mutta usein realismin sijasta ihanteita korostavat arvostelijat sivuuttavat sopimuksen positiivisen sisällön.

Kansalaisten kannalta tärkeät perustoiminnot ovat jo siirtyneet yhä enemmän valtiollisten instituutioiden ulkopuolelle. Työelämässä ollaan yhä riippuvaisempia globaaleista arvoketjuista. Sekä töissä että vapaa-ajalla ihmiset elävät digitaalisessa virrassa. Esimerkiksi lainan saaminen riippuu rahoituslaitoksen pääsystä kansainvälisiin finanssivirtoihin.

Kansallisten instituutioiden ulkopuolella olevat tavaroiden, raaka-aineiden, datan ja ihmisten virrat pitävät yllä demokraattisia yhteisöjä. Jos TTIP-sopimus pääsee tavoitteisiinsa, se vakauttaa nyt demokratian katvealueella olevia virtoja ja tuo niistä vastaavia toimijoita yhteisten pelisääntöjen piiriin.