Uskonnosta ja politiikasta
Mikään uskonto ei ole erillinen elämänalue muusta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Uskonnon ja politiikan yhteydestä ja sekoittamisesta on väännetty kättä aina. Historian aikana cocktail on ollut monen värinen ja makuinen, joskus vahvempi, toisinaan miedompi.
Voi olla osin näköharhaa, että tällä hetkellä uskonto ja politiikka sekoittuisivat ennennäkemättömällä tavalla tai enemmän kuin aiemmin. Kyse ei ole ehkä määrästä vaan laadusta. Oletus uskonnon merkityksen vähenemisestä ei ole toteutunut edes Länsi-Euroopassa, joka lienee maailman maallistuneinta aluetta.
Samalla on syytä muistaa, että Eurooppa on aina ollut moniuskontoinen. Uskonnot – niiden arvot, institutionaalinen valta ja kulttuuriin sitoutuva eetos – ovat muokanneet myös omaa maanosaamme, Suomeakin.
Samakin uskonto sitoutuu yhteiskunnallisissa kysymyksissä usein vastakkaisiin päämääriin. Esimerkkejä on paljon: seksuaa
lietiikan kysymykset, naisen asema, väkivallan oikeutus, ihmisoikeudet. Uskonnot ovat osa erilaisia konflikteja mutta myös niiden ratkaisua. Jälkimmäistä on nykyään alettu aktiivisemmin ajaa.
