Uhoa ja haukkuja riittää, mutta aivan varmasti venäläisiä poliitikkoja turhauttaa
NÄKÖKULMA: Jatkuva ulkopuolella oleminen on alkanut maistua puulta, kirjoittaa Anna-Lena Laurén.
Venäjällä on oma Bjarne Kalliksensa tai Timo Soininsa. Hänen nimensä on Aleksei Puškov. Hän osaa selittää asiat yksinkertaisesti ja hauskasti ja hänen seurassaan on mukava olla. Vaikka hänen mielipiteensä ovat suoraan Kremlistä.
Twitterissä Puškov ei ole mikään hauska seuramies. Hänen strategiansa on hyökätä ensimmäisenä. Ukrainaa hän haukkuu ”ikuiseksi valittajaksi”, amerikkalaiset tarvitsevat manaajaa ja entinen Itä-Saksa oli ”kypsä omena, joka putosi Kohlin käsiin”.
Aikaisemmin Puškov johti Venäjän delegaatiota Euroopan neuvoston parlamentaarisissa kokouksissa. Tämä tehtävä on ollut jäissä vuodesta 2014, jolloin Venäjä menetti äänioikeutensa Krimin valloituksen takia. Venäjä vastasi ilmoittamalla, että se boikotoi kaikkia parlamentaarisia kokouksia, kunnes äänioikeus on palautettu.
Nykyään Puškov on Venäjän senaatin jäsen ja johtaa sen tiedotusvaliokuntaa. Hän toimii enemmän Venäjän sisällä kuin ulkopuolella.
