Kestävä kehitys hallituksen politiikan lähtökohdaksi

Puheenvuoro: Voisiko Suomi olla ensimmäinen maa, joka laatii tiekartan siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin päästään, kirjoittavat Kirsi-Marja Lonkila ja Satu Lähteenoja.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Kirsi-Marja Lonkila Satu Lähteenoja
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi on sitoutunut YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Millään maalla ei vielä ole uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten ne saavutetaan. Aikaa on noin kymmenen vuotta ja tavoitteita 17, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sukupuolten tasa-arvon lisääminen.

Voisiko Suomi olla ensimmäinen maa, joka laatii tiekartan siitä, miten tavoitteisiin päästään? Valtioneuvoston kanslian tilaama kokonaisarvio Suomen kestävän kehityksen tilasta ja politiikasta suosittaa, että seuraava hallitus perustaa ohjelmansa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Käytännössä se tarkoittaa, että sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi taataan ympäristön kannalta kestävien rajojen puitteissa.

Meidän tulisi tarkastella kriittisesti koko talousjärjes- telmän kykyä tuottaa kestä- vää hyvinvointia. Suomi voi näyttää mallia, sillä olemme monella mittarilla maail- man parhaita; 2018 julkaistussa kaikkien YK-maiden kestävän kehityksen vertailussa Suomi oli kolmas. Talousajattelun uudistamista tarvitaan, sillä irtikytkentää talouskasvun ja materiaalisten resurssien kulutuksen välillä ei ole edelleenkään näköpiirissä.

Nuorten ilmastolakkoilu on tärkeä signaali.