Turmiolan Teemu
Teemun isä oli kuuluisa työmies, joka joutui lauantaisin viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, Jukka Ukkola tuumii pakinassaan.
Syrjäisen keskikaljabaarin nurkkapöydässä nuokahteli hieman huolestunut nuori mies melkein selvin päin. Hän oli Teemu Turmiola, 25, joka oli pysähtynyt mietiskelemään sukunsa menneisyyttä. Siinä riittikin mietiskelemistä, vaikkei Teemu siitä juuri muuta tiennyt kuin mitä oli sattunut kuulemaan suvun miesten sekavista jorinoista.
Teemu tiesi hämärästi, että joku isoisoisistä, luultavasti Tuomas Turmiola, oli toistasataa vuotta sitten kuulunut pahamaineisiin Härmän häjyihin, Isontalon Antin ja Rannanjärven kavereihin. Hän oli tervaskannolla tappanut pari vallesmannia ja muutakin väkeä, mutta tuskin olisi sellaiseen selvin päin ryhtynyt. Päissään oli ollut kuin pelikaani, sillä kiljua käytettiin ja paloviinaa polteltiin siihen aikaan melkein joka torpassa.
Isoisäänsä Tommi Turmiolaa Teemu ei ehtinyt nähdä, sillä kieltolain päätyttyä tämä lähti Talikkalan markkinoille ja pääsi siellä viinan makuun sillä seurauksella, että kotiin palattuaan heitti perheensä pihalle pakkaseen paleltumaan. Tuosta tekosestaan Tommi Turmiola tuomittiin raittiusviikon rainakuvaan ja Kakolan kuritushuoneeseen, jonne mätäni ennen pitkää, vaikka oli syvämarinoitu.
