Turkki on pysyvän hätätilan maa – EU:n on oltava valppaana

NÄKÖKULMA: Turkki lipuu kohti Keski-Aasian liigaa. EU voisia varoa liiaksi kehumasta sen demokraattisuutta ja tärkeää asemaa, kirjoittaa Hanna Ojanen.

Profiilikuva
Euroopan unioni
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turkissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys uudesta perustuslaista, joka muuttaa maan poliittista järjestelmää huomattavasti. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan näyttäisi sen jälkeen olevan paitsi presidentti myös pääministeri ja puoluejohtaja. Parlamentilta riisutaan valtaa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta leikataan.

Käytännössä uusi perustuslaki vahvistaa nyt vallitsevan poikkeustilanteen, jossa hätätilalainsäädäntö antaa presidentille huomattavat valtaoikeudet.

Tuleeko Turkista siis pysyvän hätätilan maa?

Turkista kuuluvia uutisia on välillä ollut vaikea uskoa todeksi. Heinäkuun vallankaappausyritystä seuranneissa puhdistuksissa on erotettu, pidätetty tai vangittu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Puhutaan myös kidutuksesta vankiloissa. Turkkilaisia upseereita ja diplomaatteja on hakenut turvapaikkaa muita maista, esimerkiksi Norjasta.

Norja on neuvokas maa, joka varmasti keksii, miten menetellä tällaisessa tilanteessa.